Vladimir Leninin syntymästä 150 vuotta – Tampereen Lenin-museo muistaa neuvostojohtajaa suljetuin ovin | Radio Moreeni 98,4 MHz

Vladimir Leninin syntymästä 150 vuotta – Tampereen Lenin-museo muistaa neuvostojohtajaa suljetuin ovin

Koronavirus pitää toistaiseksi Lenin-museon ovet suljettuna. Neuvostojohtajaa muistava juhlanäyttely on kuitenkin valmis ja odottaa historiasta kiinnostuneita kävijöitä.

Tampereen Lenin-museo avaa keskiviikkona 22. huhtikuuta Iljits kuoli – Lenin elää!-näyttelykokonaisuuden.

Samana päivänä syntyi vuonna 1870 nykyisessä Uljanovskissa Vladimir Iljits Uljanov, joka jäi historiaan vallankumouksellisena Vladimir Lenininä. Lenin johti lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjää ja sitten Neuvostoliittoa kuolemaansa asti.

Lenin-museon juhlanäyttely odottaa museon ovien avaamista. (Kuva: Sakri Pölönen)

Leninin terveys tosin romahti jo vuonna 1922, ja hän jättäytyi pois aktiivipolitiikasta. Vladimir Lenin kuoli 53-vuotiaana tammikuussa 1924, ilmeisesti hänen niskassaan säilyneen luodin aiheuttamaan aivohalvaukseen.

Vladimir Leninin kuolemaa seuranneesta valtataistelusta selvisi voittajana Josef Stalin, jota Lenin itse ei pitänyt sopivana johtajana Neuvostoliitolle.

Lenin ei tiedettävästi ollut erityisen kiinnostunut oman itsensä tai persoonallisuutensa korostamisesta, joten Stalinin vuosina kehittynyttä Lenin-henkilökulttia ei voida laittaa hänen nimiinsä. Samoin ”leninismin” käsite alkoi levitä laajemmin vasta Leninin itsensä kuoltua.

Ei suuria muistojuhlia

50 vuotta sitten Leninin satavuotisjuhlaa pidettiin Suomessakin suurin menoin. Vuonna 1970 tamperelaiset yliopisto-opiskelijat järjestivät kansainvälisen symposiumin, johon osallistui puhujia useista eri maista.

Vuoden 1970 Lenin-symposiumin kunniaksi julkaistiin oma postimerkki. (Kuva: Sakri Pölönen)

Lenin-museo sai puolestaan tehtäväkseen laatia Lenin-aiheisen tietovisan, jota jaettiin ympäri Suomen koululaisille ratkaistavaksi.

Tänä vuonna on toisin. Vladimir Leninin 150-vuotisjuhla ei herätä samanlaista kiinnostusta Neuvostoliiton jälkeisessä maailmassa.

”Olemme varmaankin ainoat Suomessa, jotka tämän edes noteeraavat”, sanoo Lenin-museon erikoistutkija Mia Heinimaa.

Laatikot täynnä Leniniä

Lenin-museon uusi näyttelykokonaisuus koostuu punaisista laatikoista, joissa on Lenin-aiheisia esineitä ja kuvia eri teemojen mukaan järjestettynä.

Pienet Lenin-aiheiset dioraamat kertovat neuvostojohtajan ympärille syntyneestä henkilökultista. (Kuva: Sakri Pölönen)

Osassa laatikoista on myös aiheeseen sopivaa äänimateriaalia, joka alkaa soida sisälle kurkistaessa.

Näyttely on jo valmis, mutta paikan päälle siihen pääsee tutustumaan vasta kun koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on ohi.

Virtuaalista esittelykierrosta on Mia Heinimaan mukaan mietitty. Toistaiseksi toiveena on kuitenkin se, että museo saataisiin mahdollisimman pian auki yleisölle.

Miksi sitten Leniniä tulisi muistaa liki sata vuotta tämän kuoleman, ja pian 30 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen?

”Lenin oli merkittävä 1900-luvun poliittinen toimija”, sanoo Mia Heinimaa. ”Vaikka hän elikin itse 1900-lukua vain lyhyen aikaa, oli sosialistisen maailman kokeilu vuosisataa järisyttävä tapahtuma.”

Iljits kuoli – Lenin elää! on auki kevääseen 2021 asti.

Toimittaja: Sakri Pölönen

Edit: Korjattu kirjoitusvirhe ke 22.4 klo. 11:51.

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4