Ylioppilaslehti Visiirissä tärkeistä asioista ollaan valmiita pitämään ääntä – ”Sovinnainen en halua olla”, toteaa päätoimittaja Aapo Laakso | Radio Moreeni 98,4 MHz

Ylioppilaslehti Visiirissä tärkeistä asioista ollaan valmiita pitämään ääntä – ”Sovinnainen en halua olla”, toteaa päätoimittaja Aapo Laakso

Uuden lehden päätoimittalle tärkeäitä asioita ovat yliopistodemokratia ja opiskelijoiden tasa-arvo. Lehden keskiössä tuleekin Laakson mukaan olemaan itse yliopistomaailma.

Tampereen uuden ylioppilaslehden päätoimittaja Aapo Laakso ilahtui keväällä järjestetyn nimiäänestyksen aikaan, kun hyvistä nimiehdotuksista ei ollut puutetta. Lehden nimeksi valikoitui lopulta Visiiri, joka syntyi hallinto- ja sosiaalitieteiden opiskelija Maria Jussilan ideasta. 

– Visiiri osui heti silmään. Se on tarpeeksi abstrakti, mutta sanana iskevä, Laakso tiivistää.

Visiirin ensimmäinen painos ilmestyi syyskuun alussa. Aikakausityylisen lehden kantta koristavat tulessa palavat serpentiinit. Kuvaus on selvä: serpentiinit edustavat peruttua opiskelijavappua. Koronaviruksen luoma poikkeustilanne on näkynyt Visiirissä muutoinkin kuin syyskuisen julkaisun kannessa. Laakso ehti olla keväällä töissä kaksi viikkoa, kunnes käsky etätöihin tuli.  

Aapo Laakso valittiin ylioppilaslehti Visiirin päätoimittajaksi vuoden alussa.

– Hetken ehdin vetämään henkeä ja miettiä, miten lähden rakentamaan lehteä etänä. Kaikki ennalta luodut kuvitelmat muuttuivat heti alussa, Laakso sanoo.   

Toiveena monipuolinen joukko tekijöitä 

Ensimmäisestä julkaisusta saatu palaute on Laakson mukaan ollut positiivista. Lehden saaminen painovalmiiksi ei kuitenkaan ollut vähätöinen prosessi. Loppusuoralla oli paljon teknisiä asioita hoidettavana ja viimeiset päivät tuntuivat jo hengästyttäviltä. 

– Päällimmäinen tunne oli helpotus, kun sain lehden viimein käteen eikä se näyttänyt hirveältä, Laakso nauraa. 

Laakso on itse valmistunut Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Ennen päätoimittajan pestiä on hän ehtinyt työskennellä niin uutistoimittajana kuin freelanceranikin. 

Lehden toimitukseen kuuluvat päätoimittajan lisäksi AD Pauliina Lindell ja harjoittelija Eero Jauhiainen.  Ensimmäistä painosta on ollut tekemässä myös joukko avustajia. Visiiriin voi päätoimittajan mukaan kirjoittaa kuka tahansa, jolla kiinnostusta löytyy. 

– Pidän tärkeänä sitä, että saisimme mahdollisimman laajan avustajajoukon yliopiston eri tiedealoilta. Heidän mukanaan tulee sellaisia juttuideoita, joita itse ei tule ajatelleeksi, Laakso toteaa. 

Opiskelijoiden puolella

Visiirin pääpaino tulee Laakson mukaan olemaan yliopistomaailman sisäisissä asioissa. Tämän hän näkee erona lehden edeltäjään Aviisiin, jota hän kuvailee kulttuuripainotteisemmaksi. Visiirissä lukijoille halutaan tuoda sellaista tietoa yliopistomaailmasta, jota heillä ei välttämättä vielä ole. 

Tasapuolisuus on Laaksolle päätoimittajana tärkeää, mutta toisaalta sovinnaisuuteenkaan ei pidä sortua. Asioista täytyy olla valmis pitämään ääntä silloin, kun on tarvetta.  Yliopiston tulisi päätoimittajan mukaan olla paikka, jossa opiskelijat ja henkilökunta ovat mukana päätöksenteossa. Yliopistodemokratian säilymistä käytännön tasolla tulee siten valvoa. 

Äänenpitämisen arvoista ovat Laakson mielestä myös opiskelijoiden tasa-arvoiset  etenemismahdollisuudet. Nykyään yhä useampi tulee valituksi yliopistoon ylioppilaskirjoitusten perusteella. 

– Haluammeko, että nuorten täytyy jo murrosiässä alkaa miettimään tulevaisuuden ammattivalintaansa ja elämään sen mukaisesti? Tämä saattaa lisätä merkittävästikin yhteiskunnan eriarvoisuutta, kun kodin merkitys korostuu, Laakso toteaa.  

Kutsumusammatistakin täytyy osata irrottautua

Laakso on päätoimittajana toimiessaan huomannut, että työssä on ajoittain vähän tekemistä toimittamisen kanssa, sillä tehtävän hallinnollinen puoli vie paljon aikaa. Päätoimittajuus on opettanut Laaksolle myös töiden delegoimista. Täytyy luottaa, että työt tulevat hoidetuksi ilman, että niihin puuttuu itse liikaa.  

Toimittajana on Laakson mielestä hyvä muistuttaa itselleen, ettei ole minkään alan asiantuntija. Lisäksi tärkeää on ymmärtää, etteivät toimittajan työ ja toimittajuus ole ihmiselle koko elämä.  

– Luulen, että aika harvalla alalla keskustellaan vapaa-ajalla yhtä paljon töistä kuin journalistien keskuudessa, sillä kyseessä on borderline-elämäntapa ja kutsumusammatti. Kannattaa opetella relaamaan ja päästämään töistä irti, Laakso sanoo.  

Laakso on huomannut, kuinka tärkeää on löytää vapaa-ajalle muita harrastuksia journalismin lisäksi. Muutoin arki käy väistämättä jossain kohtaa liian kuluttavaksi.  

Omista mielenkiinnonkohteistaan kysyttäessä Laakso pohtii hetken ja listaa sitten virne suupielessä: Saab-autot, havaiji-paidat ja 80-luvun syntetisaattorit.  

– Kummelia tulee myös aika paljon katsottua, Laakso hymähtää. 

Toimittaja: Lotta Karinen

 

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4