Virolaisen kirjallisuuden historia on monivivahteinen – ”Itsenäistyminen toi virolaiseen kirjallisuuteen rajojen koettelemisen ja tabujen käsittelemisen” | Radio Moreeni 98,4 MHz

Virolaisen kirjallisuuden historia on monivivahteinen – ”Itsenäistyminen toi virolaiseen kirjallisuuteen rajojen koettelemisen ja tabujen käsittelemisen”

Suomessa Viro saa useasti julkisuutta alkoholin hinnoista ja niin sanotusta viinarallista puhuttaessa. Suomalaisten silmissä eteläinen naapurimme typistyykin monesti vanhoihin stereotypioihin Mustamäen torista ja halvasta alkoholista. Näiden ilmiöiden varjoon julkisessa keskustelussa on jäänyt virolaisen kulttuurin laajempi kuva.

Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen lehtorin Hanna Samolan mukaan kirjallisuuden saralla Viro ja Suomi ovat kulkeneet samanlaisia polkuja, vaikka muutoin maiden historiat toisistaan eroavatkin.

”Virolla on sellainen pienen kansan kirjallisuushistoria, missä monet lajit ja tyylisuunnat tulevat myöhemmin kuin muuhun eurooppalaiseen kirjallisuuteen. Viron ja Suomen kirjallisuudessa on käsitelty paljon 1900-luvun sotia, varsinkin toista maailmansotaa”, Samola kertoo.

A.H Tammsaare on yksi Viron tunnetuimmista kirjailijoista. (Kuva: Antti Haavisto)

Neuvostovalta näkyi monin tavoin virolaisessa kirjallisuudessa, myös itsenäistymisen jälkeen.

”90-luvulla tuli paljon rajoja koettelevaa kirjallisuutta, ja tabuaiheita käsiteltiin paljon. Neuvostoaikana julkaiseminen oli pienimuotoisempaa ja sitä myös rajoitettiin, sen jälkeen virolainen kirjallisuus uudistui merkittävästi”, Samola toteaa.

A.H Tammsaare kuin Viron Väinö Linna

Virossa kansalliskirjailijan asemaan noussutta Anton Hansen Tammsaarea (1878-1940) pidetään maan merkittävimpänä prosaistina, jonka rooli virolaisen kirjallisuuden kehityksessä on ollut keskeinen.

”Tammsaaren tunnetuin teos on viisiosainen romaanisarja Totuus ja oikeus, joka kuvaa eri sukupolvien vaiheita Viron maaseudulla. Sitä voisi verrata Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogiaan”, Samola sanoo.

Tammsaaren tuotanto on ollut laaja-alaista, ja siinä on käsitelty virolaista yhteiskuntaa monien eri tyylien kautta. Tammsaaren viimeiseksi jäänyt teos Hornanperän uusi paholainen esimerkiksi yhdistää Samolan mukaan fantasiapiirteitä ja myyttejä yhteiskuntakritiikkiin ja satiiriin.

Nykykirjallisuuden monet kasvot

Viron nykykirjailijatkin näkyvät Samolan mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa kantaaottavassa roolissa. Myös venäjäksi kirjoittavat kirjailijat ovat viime aikoina nousseet näkyvämpään osaan.

”Kirjailijoilla ja kulttuurilla on näkyvä sija Virossa. Viro on pieni maa, jossa kulttuurielämän vaikuttajat nousevat hyvin esiin. Kiinnostavaa on myös Viron venäjänkielisen kirjallisuuden nousu”, Samola sanoo.

Kaiken kaikkiaan virolaisen kirjallisuuden tulevaisuus näyttää Hanna Samolan mukaan valoisalta.

”[Virossa] julkaistaan paljon hyvin erilaista kirjallisuutta ja monia eri lajeja. Hyvää on myös se, että virolaista kirjallisuutta käännetään eri kielille. Povaan Viron kirjallisuuden tulevaisuudelle hyvää”, Samola päättää.

Antti Haavisto

Kuuntele:

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4