Vaatteet pois ja kukkien keruuseen: Juhannus on lemmentaikojen aikaa | Radio Moreeni 98,4 MHz

Vaatteet pois ja kukkien keruuseen: Juhannus on lemmentaikojen aikaa

Ennen vanhaan piti tarkastaa juhannustaikojen oikein tekeminen kansanperinteen perusteoksesta, Kustaa Vilkunan Vuotuisesta ajantiedosta, mutta nykyään tieto löytyy näppärästi netistä. Jos jättäisikin tänä juhannuksena netin vain siihen käyttöön, ja kokeilisi deittisivustojen sijaan taikojen tehoa. Juhannustaioilla nimittäin useimmiten tähdätään kumppanin löytämiseen.

Erilaisia kukkia tyynynsä alle juhannusyöksi laitettavaksi löytää nopeasti, mutta vaikeusaste nousee, mikäli ne kerää eri niityiltä. (Kuva: Pia Sivunen)

Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat ovat onnen omiaan juuri juhannuksena, sillä se on ollut myös hedelmällisyyden juhla. Joillakin taioilla ennustetaan, millainen puoliso on luvassa, joillakin loitsitaan parempaa naimaonnea.

Ihan tuosta vain se oikea ei paljastu, vaan siihen tarvitaan monen sortin ravaamista ja kieriskelyä, mieluiten kelteisillään. Siinä lienee ainakin yksi syy siihen, että nämä taiat ovat päässeet kaupunkiolosuhteissa unohtumaan.

Alastomana kieriskelyä ja luutimista sulhon näkemiseksi

Hyvän naimaonnen saa, jos kierittelee juhannusyönä alastomana kasteisella niityllä. Tästä alasti pyöriskelystä on useampia variaatioita.

Kun naimakuntoiset ja -haluiset tytöt juhannusta vasten yöllä kieriskelivät kokon polton jälkeen alastomina poikatalojen ruispelloissa, he saivat tällä keinolla talojen pojat rakastumaan itseensä.

Eräs juhannustaika lupaa, että kun juhannusyönä kiertää kolmikulmaisen pellon kolmeen kertaan alastomana, niin kolmannella kerralla tulee vastaan tuleva elämänkumppani. Sulhanen tulee vastaan myös sitä, joka juoksee juhannusyönä saunasta tultuaan alasti ruisvainion ojia. Yhdeksännessä ojassa pitäisi tärpätä.

Ellei peltoja löydy lähistöltä, voi nuori tyttö myös mennä keskiyöllä kolmen tien risteykseen, riisua itsensä alastomaksi ja lakaista teitä kaikkiin kolmeen suuntaan. Tuleva puoliso tulee häntä tiellä vastaan. Tai ellei tule, niin sinä vuonna tyttö ei pääse naimisiin, vaan seuraavana vuonna pitää tehdä uusi luutimiskeikka.

Hieman pienempi vaiva on kurkistella kaivoon, lampeen tai lähteeseen – mieluiten alastomana. Eihän se sulho sieltä vastaan tule, mutta ainakin hänet pääsee näkemään. Vaihtoehtona on lakaista makuuhuoneen lattiaa alastomana punainen rihma vyötäisillä. Silloin sulhasen haamu tulee tervehtimään. Tulevan puolisonsa näkee myös, kun menee juhannusyönä kosken keskelle vesikivelle istumaan. Arvasit oikein, alastomana totta kai, vain olkiside vyönä.

Tulevan puolisonsa näkee myös asettamalla juhannusyönä kaksi peiliä vastakkain ja katsomalla niistä toiseen. Vastakkaisessa näkyy tuleva puoliso. Kumma kyllä tämän voi tehdä vaatteet päällä.

Lempeä toivovan kannattaa sitoa saunavihtaansa mahdollisimman montaa lehtipuulajia sekä kukkasia. (Kuva: Pixabay.com)

Kukkia tyynyn alle

Erittäin yleinen juhannustaika on laittaa tietty määrä, yleensä seitsemän erilaista kukkaa tai yrttiä tyynyn alle juhannusyöksi. Aviopuolison pitäisi silloin ilmaantua unessa. Kukkien määrä taioissa vaihtelee. Joidenkin uskomusten mukaan seitsemän kukkaa tai yrttiä pitäisi myös kerätä seitsemältä eri niityltä.

Saniainen kimpussa on ekstrabonusta, sillä saniaisen on uskottu kukkivan vain juhannusyönä. Saniaisen kukka antaa poimijalleen taikavoimia, ja tuleva aviopuoliso tulee tervehtimään unessa.

Saman asian ajaa, jos on laittanut tyynynsä alle yhdeksällä heinällä ääneti sidotun kukkaseppeleen. Ja jos tyynynsä alle lykkää sitomattoman vihdan, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.

Jos sulhaskandidaatteja on useampia, pettämätön keino on laittaa yöksi pään alle useita kukkia, joille kullekin antaa pojan nimen. Tuleva sulhanen on se, kenen kukkanen on aamulla virkein.

Taikomalla ihanammaksi

Juhannustaioilla voi myös tuunata itsestään entistä ehomman. Juhannusyön niityn kastepisarat voi kerätä nenäliinaan ja pyyhkiä sillä kasvonsa. Taika lupaa, että näin välttää kesakot ja ihosairaudet koko seuraavan vuoden.

Kun juhannussaunassa kylvettää itsensä kukista tehdyllä vihdalla, tulee tuoreeksi, houkuttelevaksi, kauniiksi ja tuoksuvaksi. Jos toivoo lempeä, vihdassa pitää olla mahdollisimman montaa lehtipuun lajia kukkasten lisäksi. Kipeitä paikkoja pehmittelevä puolestaan pistää vihtansa sekaan katajan oksia.

Taian kruunaa osuva loitsu, jonka voi lausua, kuiskata, laulaa tai vaikka vain ajatella. Vanhat, muistiinmerkityt loitsut ovat usein kalevalamittaisia, mutta eiköhän kunnon juhannustaikojen tekijä saa tekaistua ihan omat runomittansa.

Kokkokin on juhannustaikaa

Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan juhannusviikon päiviä, jotka ovat vuoden pisimpiä, on kutsuttu pesäpäiviksi. Aurinko on saavuttanut silloin pesänsä. Kesäpäivänseisausta on juhlittu Auringon juhlana ja säänjumala Ukon juhlana.

Kokkotuli on suojannut ihmisiä ja karjaa pahoilta hengiltä, ja juhannuskokkoon liittyy monia uskomuksia. (Kuva: Pixabay.com)

Näistä juhlista ovat monet taiat saaneet alkunsa. Jumalia ja henkiä on lepytelty hyvän sadon saamiseksi, ja pahoja henkiä taas on karkotettu kokkoa polttamalla ja koko yö juhlimalla ja mekastamalla. Kokkotuli on suojannut niin ihmisiä kuin karjaa pahoilta hengiltä.

Juhannuskokkoon liittyy monia taikoja. Sen savun uskottiin kääntyvän sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin. Ja kun kokko on poltettu, tytöt voivat hypätä sen savun yli lempeä nostaakseen. Hyppiessään voi myös esittää toiveita. Ja jos silmiä kirvelee juhannuskokolla, se on vain hyvä asia.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon evl.fi-sivustolla kerrotaan, että keskikesän juhlinta sai kristillisen sisällön 400-luvulla, jolloin siitä tuli Johannes Kastajan juhla eli juhannus. Juhlinnan tapoihin kristinusko ei kuitenkaan ole juurikaan vaikuttanut. Nykysuomalainen pyrkii edelleen juhannuksena luonnon helmaan, polttaa kokkoa, valvoo usein läpi yön ja juo olutta siinä missä muinaissuomalainenkin.

Näin Tammelantorilla muistettiin juhannustaikoja

Toimittaja: Pia Sivunen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4