Vaalikoneissa yhdistyy ajanviete ja asia – ”Suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä ei etsi kärkiehdokasta” | Radio Moreeni 98,4 MHz

Vaalikoneissa yhdistyy ajanviete ja asia – ”Suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä ei etsi kärkiehdokasta”

Vaalien alla äänestäjällä on valinnanvaraa myös vaalikoneissa. (Kuva: Hanne Vuorela)

Huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit ovat saaneet jälleen monet mediat julkaisemaan omat vaalikoneensa. Vaalitutkija Sami Borgin mukaan ihmiset käyttävät vaalikoneita ajanvietteenä ja tutustuakseen harkitsemiensa ehdokkaiden mielipiteisiin.

Eduskuntavaalien alla äänestysikäisen kansalaisen huomiosta kilpailee valtava määrä ehdokkaita. Tienvarsiin ja lehtien sivuille ilmestyvät vaalimainokset saattavat aiheuttaa vaaliähkyn, eikä sopivaa ehdokasta ole välttämättä helppo löytää. Tähän pulmaan voi hakea ratkaisua vaalikoneista, joita julkaistaan hyvissä ajoin ennen vaaleja sanomalehtien ja mediayhtiöiden nettisivuilla.

Suomalaisittain ajateltuna vaalikoneilla onkin suhteellisen pitkä historia, sillä Yle lanseerasi ensimmäisen vaalikoneen jo vuoden 1996 europarlamenttivaalien alla. Yliopistonlehtori ja vaalitutkija Sami Borgin mukaan vaalikoneet ovat yleistyneet internetin käytön yleistyessä ja helpottuessa.

”90-luvun alussa olisi ollut ehkä mahdollista tehdä vaalikoneita, mutta ihmiset eivät olisi käyttäneet niitä, koska netti oli niin uusi juttu. Kyllä tämä vuosikymmen on erityisesti se vuosikymmen, jolloin [vaalikoneiden käyttö] on todella merkittävästi kasvanut.”

Vaalikoneet erityisesti nuorten suosiossa

Borg on mukana Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamassa Vaalikoneet 2020 -hankkeessa, jossa tutkitaan vaalikoneiden käyttöä kansalaisten, ehdokkaiden ja median näkökulmasta. Hänen mukaansa vaalikoneet ovat erityisesti nuoremman väestön käytössä.

”Se, että nuoret ja nuoret keski-ikäiset käyttävät vaalikoneita eniten liittyy siihen, että heillä on vähiten vakiintuneita sidoksia puolueisiin, he tuntevat keskimääräistä heikommin puolueita ja ehdokkaita, ja siksi heillä on myös suurempi tarve saada informaatiota puolueista ja ehdokkaista.”

Vaalikoneet myös vaikuttavat eniten juuri nuorten äänestyspäätöksiin.

”Meillä on aika vankkaakin tutkimustietoa siitä, että nuorimmat äänestäjät tekevät merkittävässä määrin ratkaisujaan vaalikoneiden perusteella”, Borg sanoo. Hänen mukaansa suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä kuitenkin käyttää vaalikonetta pääasiassa ajanvietteeksi ja tutustuakseen harkitsemiensa ehdokkaiden mielipiteisiin.

Ehdokkaiden mielipiteet tarkastelussa

”Julkisessa keskustelussa tuntuu olevan harha, että hyvinkin monet äänestäisivät juuri sitä ehdokasta, jonka vaalikone tarjoaa ykköseksi. Suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä ei itseasiassa etsi sitä kärkiehdokasta”, Borg toteaa.

Sami Borg itse käyttää vaalikoneita nimenomaan saadakseen lisää tietoa ehdokkaiden mielipiteistä.
”Mielelläni käyn tarkistamassa mitä mieltä harkitsemisen arvoiset ehdokkaat ovat ja kuinka he perustelevat omia kantojaan.”

Joskus vaalikoneen käyttö on kuitenkin johtanut myös äänestyspäätöksen muuttumiseen.
”Olen kuullut ystäviltä ja itsekin törmännyt siihen, että sieltä saattaa löytyä jokin sellainen asia, joka kääntää oman ajattelun siihen suuntaan, että vaihdan ehdokasta ”, Borg kertoo.

Antti Haavisto

Lisätietoa Vaalikoneet 2020 -hankkeesta osoitteessa www.vaalikoneet2020.fi
Kuuntele:

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4