Arkistostamme:

Tampereen Lasten Parlamentti on vuonna 2001 perustettu alakoululaisten lasten vaikuttamiskanava. Sen pääasiallinen tehtävä on tuoda lasten mielipide tamperelaiseen päätöksentekoon ja luoda lapsille erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Uusia tukihenkilöitä haetaan tamperelaisille ja orivesiläisille lapsille ja nuorille. Jonossa on etenkin paljon poikia, jotka tarvitsevat luotettavia miespuolisia tukihenkilöitä auttamaan selviytymään arjessa.

6-vuotias shetlanninlammaskoira Sisu työskentelee fysioterapeutin apulaisena koira-avusteisessa kuntoutuksessa. Suurimman osan ajasta Sisu katsoo rauhoittavasti vieressä, kun asiakas suorittaa tehtävää.

”Päällimmäisenä on helpottunut olo. Nyt päästään siirtymävaiheesta normaaliin moodiin”, kuvailee tuntojaan vuodenvaihteessa syntyneen uuden Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls. Uuden yliopiston syntyvaiheet ovat olleet otsikoissa usein kriittisessä sävyssä, mutta Walls nostaa hattua kaikille, jotka ovat puurtaneet mukana valmistelutyössä.

Uuden korkeakoulun leimat suunnitteli tamperelainen mainostoimisto. Onko kaiken vaivan jälkeen siis yksi yliopisto ja yksi leima? Ei ole.

Tampereen yliopistojen yhdistyessä muutoksia tapahtuu vähän kaikkialla. Kaikesta vanhasta ei kuitenkaan tule luopua. Teekkareiden perinteitä, kuten teekkarikastetta vaalimaan perustettiin viime vuoden lopulla yhdistys.

Syksyllä Radio Moreeni tenttasi edustajistovaalien ehdokkaita ja juhlisti Tampereen vanhan yliopiston viimeisiä avajaisia. Listasimme menneen syksyn parhaat radiotärpit.

Nuohooja Ella Itäranta on naiselle harvinaisessa ammatissa. Hän ymmärtää, ettei likainen ja välillä raskaskin työ kaikkia kiinnosta, mutta löytää työstä myös koko joukon hyviä puolia. Se on itsenäistä ja liikkuvaa, pomo ei höngi niskaan eivätkä päivät ole koskaan samanlaisia.

Vaikka Tampereen yliopiston kampuskappeli Taivaankansi onkin osa evankelis-luterilaisen seurakunnan oppilaitostyötä, sen ovet ovat avoimet muidenkin uskontokuntien edustajille. Yliopistopastori Risto Korhosen saa niin ikään pysäyttää juttusille riippumatta siitä, millaista uskonnollista taustaa edustaa. ”Sehän on mitä parhain kohtaamis- ja vuorovaikutustilanne”, yliopistopastori tuumii.

Joulussa on perinteitä jotka ovat jatkuneet tähän päivään asti, mutta joulu on historiansa aikana kokenut myös muutoksia. Vapriikin näyttelypäällikön Marjo-Riitta Saloniemen mukaan sata vuotta sitten Suomessa luokkaerot vaikuttivat siihen, kuinka kansalainen pystyi jouluansa viettämään.