Toivotutkija Jari Kylmä: Toivo auttaa elämään tässä ja nyt kaikkien rajoitusten keskelläkin | Radio Moreeni 98,4 MHz

Toivotutkija Jari Kylmä: Toivo auttaa elämään tässä ja nyt kaikkien rajoitusten keskelläkin

Toivo on elämän perusvoimavara, joka mahdollistaa elämisen juuri tässä tilanteessa. Toiveet puolestaan voivat auttaa sinnittelemään vaikean tilanteen yli kohti jotakin, jota on ilo odottaa. Molemmille on paikkansa ja tehtävänsä myös ja erityisesti koronakriisin aikana.

”Toivon ydin on siinä, että elämä kantaa”, sanoo toivotutkija Jari Kylmä. Hän on vaikeissa tilanteissa usein hakeutunut virtaavan veden ääreen. Vesi kulkee eteenpäin aivan kuten elämäkin. (Kuva: Kristiina Tolvanen)

Terveystieteiden yliopistonlehtori, dosentti Jari Kylmä Tampereen yliopistosta on toivotutkija. Hän löysi toivon ilmiönä aiemmissa tehtävissään sairaanhoitajana erilaisilla somaattisilla osastoilla sekä mielenterveystyössä. Siinä tuli vastaan kysymyksiä, jotka herättivät sen suuren kysymyksen: miten ihmiset jaksavat ja pystyvät elämään eteenpäin vaikeissakin vaiheissa ja olosuhteissa?

Eri tieteenalat ja tutkijat määrittelevät toivon eri tavoin. Omien tutkimustensa perusteella Jari Kylmä sanoo toivon olevan yksi elämän tärkeimpiä asioita, elämän perusvoimavara.

”Se on mahdollisuuden kokemusta juuri niissä olosuhteissa, joissa ihminen on; kykyä elää siinä tilanteessa. Esimerkiksi parantumattomasti sairaallakin voi olla toivoa, joka liittyy juuri siinä hetkessä elämisen mahdollisuuksiin.”

Toivo ei ole optimismin synonyymi. ”Pessimismi ja optimismi ovat persoonallisuuden piirteitä, ja toivo on niitä laajempi. Sikäli nämä liittyvät toisiinsa, että optimistilla voi olla enemmän toivon tunnetta kuin synkkyyttä ja vaaroja näkevällä pessimistillä.”

Toivoa voi kasvattaa toiminnalla

Toivon vastakohta ei Jari Kylmän mukaan ole epätoivo, vaan toivottomuus. Epätoivossa on kaksi suuntaa: siihen vajoaminen ja sieltä kohti toivoa pyrkiminen. Toivottomuus sen sijaan on piste, jossa ei ole näkymiä tulevaisuuteen.

”Nämä kaikki ovat elementtejä, joita ei voi hallita järjellä eikä tahdolla. Toivo, epätoivo ja toivottomuus myös vaihtelevat, päivittäinkin. Päätös aloittaa huomisesta elämä täynnä toivoa ei onnistu, mutta toivon eteen voi kyllä tehdä asioita”, Jari Kylmä sanoo. ”Toivon yksi ulottuvuus on toiminnallinen. Toiminnallisuus voi tuoda toivoa.”

Koronakriisinkin aikana useimmat voivat lähteä kävelemään metsään, lukea kirjan tai katsoa elokuvan. ”Aktiviteetit osoittavat, että me toimimme. Se on siinä mielessä vastalääkettä toivottomuudelle, jossa tuntuu, ettei ole voimavaroja mihinkään.”

Aktiviteetteja riittää yllin kyllin esimerkiksi perheissä, joissa päivän mittaan hoidetaan omat etätyöt, autetaan lasta koulutehtävissä, laitetaan ruoat ja huolehditaan muista arjen asioista. Paineet ovat melkoiset, mutta kun tässäkin arjessa pidetään kiinni rutiineista, ne auttavat toivon ylläpitämisessä.

” Elämä kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman normaalina. Ei kielletä ongelmaa, mutta ei anneta sen myöskään hallita”, sanoo Jari Kylmä.

Huolenpito jostakin voi tuoda toivoa

Tero Depner vahvistaa, että lemmikkieläimestä huolenpito tuo elämään merkityksellisyyttä, iloa ja riemua. ”Myös ne haasteet kiehtovat, joita tämä tuo mukanaan. Sille kaikki on uutta, ja on hienoa seurata sen nopeaa kehitystä”, Depner sanoo lenkkikaveristaan, 11-viikkoisesta schipperke-rotuisesta Leosta. (Kuva: Pia Sivunen)

Toivolla on myös suhdeulottuvuus. ”Ihmisestä tulee minä toisen kautta, vastavuoroisessa suhteessa johonkin toiseen. Se toinen voi olla esimerkiksi puoliso, lapsi tai ystävä, ja myös lemmikkieläin on tullut tässä yhteydessä usein esiin.”

Jari Kylmä kertoo esimerkin iäkkäästä rouvasta, jota kantoi sotavuosien yli se, että ”ne kantturat navetassa piti hoitaa.”

”Hoiva ja huolenpito tuovat elämään merkityksellisyyttä ja toivoa. Huolta voi pitää ystävistä, sukulaisista, lemmikeistä tai vaikka viherkasveista”, sanoo itsekin viherkasveja hoitava Jari Kylmä.

”Joillekin merkityksellisyyden antaa suhde Jumalaan. Se tuo vahvan toivon, jossa on läsnä armo. Armoa meillä voisi olla paljon enemmän myös suhteessa toisiimme ja itseemme.”

Sen, mikä suhde itselle on tärkeä toivon kannalta, voi itse kukin kohdallaan miettiä. Jari Kylmä kehottaa pitämään tästä suhteesta huolta, kun sen on löytänyt.

Tunteiden jakaminen lisää toivoa

Elämässä tulee vastaan vaikeita tilanteita, ahdistusta ja pelkoa, kuten parhaillaan koronakriisin keskellä ollessamme. Omien tunteiden läpikäyminen, jakamisesta puhumattakaan, ei aina ole helppoa, mutta toivon kannalta se olisi erittäin antoisaa.

”Tunteiden jakaminen ja toisen tunteiden vastaanottaminen on toivolle hyväksi. Toisen ahdistukselle ja pelolle ei tarvitse osata tehdä mitään. Riittää, että on halua niissä auttamiseen, ja lähtökohtana on toisen tunteiden vastaanottaminen ja jakaminen,” Jari Kylmä sanoo.

”Oman ahdingon keskellä usein ajatellaan, että olen ainoa, jolla asiat ovat näin hullusti. Tunteita jakaessaan huomaa, ettei olekaan niiden kanssa yksin, mikä lisää toivoa.”

Vaikeiden asioiden jakamisessa on tärkeää, että ne tulevat vastaanotetuiksi. Jari Kylmä huomauttaa, että ”koita nyt jo ryhdistäytyä” -kommentointi ei ole tällaista vastaanottamista.

Salli ja rajoita – syötä ilmaa lankakerään

”Vaikkapa työpaikan menettämisen tai koronakriisin vuoksi ahdistuneen tai masentuneen ihmisen elämä puristuu ikään kuin lankakeräksi – sitä tiiviimmäksi, mitä enemmän siihen tulee lisää syötettä. Toivon voi ajatella lankakerään ilmaa tuovana niin, että kerä ei ole enää tiivis, vaan ihminen pystyy taas hengittämään ja olemaan”, Jari Kylmä vertaa.

Myös ympäristöllä on vaikutusta toivoomme. Samana aamuna, jona tämä haastattelu tehtiin puhelimitse, Jari Kylmä oli kiinnittänyt huomiota kahteen peräkkäiseen mainokseen. Toisessa kysyttiin, oletko huolissasi siitä, mitä esimerkiksi omaisuudellesi ja lemmikkieläimellesi tapahtuu, kun kuolet. Toinen mainos alkoi sanoilla ”syöpä – sitä ei kukaan toivo kenellekään”.

Jari Kylmä mietti siinä kissoja ruokkiessaan, millaista syötettä lankakeriimme nämä sinänsä tärkeistä asioista puhuneet mainokset tarjosivat. Lankakerä sen kuin vain tiukentuu, ellei sinne tule muuta syötettä. ”Tämän takia olen sanonutkin vanhalle isälleni, että katsoisi muutakin kuin uutisia. Informaatio on tärkeää, mutta siitä voi ja kannattaa ottaa tietoisia hengähdystaukoja.”

Jari Kylmä kertoo tutkimuksesta, jolla selvitettiin, miten syöpäsairaat pitävät toivoa yllä. ”Se toimii rajoittamalla ja sallimalla. Salliminen tarkoittaa, että ikävä asia käsitellään ja otetaan siitä vastaan informaatiota. Rajoittaminen tarkoittaa, että sairauden rinnalle otetaan myös muita asioita, otetaan sairaudesta lomaa.”


”Lemmikit eivät koskaan korostu liikaa”, totesi Jari Kylmä kuullessaan koiranpentukuvasta toivojutun yhteydessä. Niinpä toivoa saavat kuvittaa myös parvekkeella kevätauringosta nauttivat, Jari Kylmän toivolle tärkeät Lara ja Carru. (Kuva: Jari Kylmä)

Toivosta voimaa nykyhetkeen, toiveista tulevaisuuteen

Jari Kylmä sanoo toivossa olevan vähintään kaksi tasoa. Toivolla dynaamisena elämänvoimana ei sinänsä ole kohdetta. Se on nykyhetkeä kannatteleva ja eteenpäin vievä voima, joka auttaa uskomaan, että tulevasta selviää. Myös kuolevalla potilaalla voi näin olla toivoa, joka auttaa kuoleman lähestyessä.

Toiveilla taas on kohde, ja ne – esimerkiksi toiveet työpaikasta tai parantumisesta – voivat olla realistisia tai epärealistisia. Esimerkiksi täysin epärealistisesta toiveesta käy vaikkapa lottovoiton toivominen, vaikkei edes lottoa.

Toivolla ja toiveilla on eri aikaperspektiivit. Toivo on elämänvoima tässä ja nyt, kun toiveet avaavat perspektiiviä tulevaisuuteen. Toiveiden kanssa voi ajatella, että sitten kun… Että sinnittelen vielä tyttären häihin tai johonkin muuhun kivaan asti.

”Joskus toiveet ja unelmat kantavat eteenpäin. Toive voi olla vaikka leskenlehtien näkeminen tai kirjeen saaminen. Sitä kannattaa ajatella, mitä haluaa ja mitä toivoo”, Jari Kylmä sanoo.

Hän havainnollistaa toivon ja toiveen eroa esimerkillä itsestään. ”Toivoa arkeen tuo esimerkiksi huolenpito kahdesta erittäin vilkkaasta ja osallistuvasta kissanpenturiiviöstä Larasta ja Carrusta, joita saa pelastaa milloin astianpesukoneesta, milloin mikroaaltouunista. Toiveisiin puolestaan kuuluvat puutarhatyöt, kunhan kevät etenee siihen pisteeseen”.

Toivon aikaulottuvuuteen kuuluu, että toivon siemenet voivat olla myös menneisyydessä. ”Siellä voi olla asioita ja tilanteita, joista on selvinnyt. Se voi luoda uskoa kriisitilanteessa; miksi en nytkin selviytyisi. Menneisyydestä voi huomata voimavarojaan ja löytää toivon, että tässäkin tilanteessa minulla on mahdollisuus selvitä.”

”Toivon ydin on siinä, että elämä kantaa. Olen itse vaikeissa tilanteissa usein hakeutunut virtaavan veden ääreen. Se kulkee eteenpäin. Elämäkin kulkee eteenpäin.”

”Tärkeintä on tässä ja nyt; että pystyy elämään tässäkin hetkessä näiden rajoitusten keskellä”, Jari Kylmä sanoo.

Toimittaja: Pia Sivunen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4