Tampereen yliopistossa opiskeleva Miss Suomi Viivi Altonen liputtaa tasa-arvon puolesta – ”En edes halua ajatella sitä, ettenkö voisi tehdä jotain, koska olen nainen” | Radio Moreeni 98,4 MHz

Tampereen yliopistossa opiskeleva Miss Suomi Viivi Altonen liputtaa tasa-arvon puolesta – ”En edes halua ajatella sitä, ettenkö voisi tehdä jotain, koska olen nainen”

Viivi Altonen tahtoo uudistaa näkemyksiä siitä, minkälainen on tämän päivän missi. Hänelle missikilpailuissa kyse on muustakin kuin ulkoisesta kauneudesta.

Jo lapsena Viivi Altonen ihaili missikilpailujen nuoria naisia. Tänä vuonna 19. syyskuuta hänet kruunattiin Miss Suomeksi Alfa TV:n suorassa lähetyksessä.

– Lähdin kilpailuun, sillä koen, että minulla on muutakin annettavaa kuin vartaloni ja taitoni. Minulla on myös paljon sanottavaa, joten uskoin olevani hyvä tähän rooliin, Altonen sanoo.

Yhteiskuntatutkimusta Tampereen yliopistolla opiskeleva Altonen suhtautuu intohimoisesti tasa-arvokysymyksiin. Ilonaihetta löytyy muun muassa Suomen hallituksen naisjohdosta.

– Haluan näyttää maailmalle, että meillä menee näin hyvin. Toki Suomessakin on vielä asioita, joihin täytyy keskittyä, mutta globaalisti katsottuna olemme todella kärjessä tasa-arvokysymysten suhteen, Altonen toteaa.

Miss Suomi Viivi Altonen kertoo missikilpailujen kasvattaneen häntä henkisesti. Omien arvojen tarkastelu on saanut kiinnittämään huomiota siihen, miten konkreettisesti arjessa toimii.

Tasa-arvon ja missikilpailujen kiistanalainen yhtälö

Ensimmäiset missikilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1931. Miss Suomi -organisaation mukaan tänä päivänä misseiltä vaaditaan ulkonäön lisäksi tahtotilaa kehittää itseään ja osaamistaan. Organisaatio kuvaileekin kilpailujaan kauneuskilpailujen sijasta edustavuuskilpailuiksi.

Toisin kuin aiemmin, virallisia mittavaatimuksia missikandidaateille ei enää ole. Kuitenkin esimerkiksi naimattomuutta ja lapsettomuutta kilpailijoilta vaaditaan.

Nykyään missikilpailut herättävät uudistuksista huolimatta kyseenalaistusta. Esimerkiksi entinen missi Tanja Karpela on ilmaissut kritiikkinsä kilpailuihin liittyen.

Altonen toteaa, että kilpailussa ollaan mukana omasta halusta. Hän näkee misseyden mahdollisuutena kerätä vaikutusvaltaa ja väylänä uran luomiselle.

– Mielestäni missikilpailut eivät ole millään lailla minun objektivoimista. Kyse on siitä, että haluan nousta jalustalle ja käyttää saamani mediahuomion itselleni tärkeiden asioiden edistämiselle, Altonen sanoo.

Bikinikierroksille heitetty jo hyvästit Yhdysvalloissa

Missikilpailuihin perinteisesti kuulunut bikinikierros on herättänyt julkista kritiikkiä. Vuonna 2018 #meetoo-kampanjan aikaan Miss America -organisaatio ilmoitti jättävänsä bikinikierrokset pois kilpailuistaan ja korvaavansa ne missiehdokkaiden haastatteluilla.

Vuotta ennen bikinikierroksista luopumista syntyi Miss America -organisaation sisällä kohu, kun silloisten organisaation johtoasemissa olevien Sam Haskellin, Josh Randlen ja muiden hallituksen jäsenten väliset sähköpostiviestit tulivat julki. Viestit sisälsivät halventavia kommentteja aiempien missien ulkonäöstä, älykkyydestä ja sukupuolielämästä.

Kohun seurauksena viestejä lähetelleet organisaation jäsenet erosivat viroistaan. Nykyään Miss America -organisaatiossa on naisjohto.

Altonen ei näe bikinikierroksia ongelmana.

– Minulle kyse on siitä, että minun ei tarvitse häpeillä mitään ja voin olla ylpeä siitä kuka olen, Altonen tiivistää.

Tavoitteena ennakko-oletuksien purkaminen

Kysymykseen siitä, kokeeko Altonen koskaan itse tulleen kyseenalaistetuksi ulkonäkönsä tai missikilpailuihin hakemisen vuoksi Altonen toteaa, että näin saattaa olla, mutta hän ei anna kyseenalaistamisen häiritä itseään. Hän ei näe erilaisten rooliensa yhdistämistä ongelmana.

– Voin aivan hyvin olla samaan aikaan missi, yliopisto-opiskelija ja reppureissaaja. Sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, sillä missikilpailuihin osallistuminen ei määritä esimerkiksi älykkyyttäni millään lailla.

Altonen uskoo ennakkoluulojen johtuvan osaltaan siitä, etteivät  ihmiset tiedä, mitä kaikkea missikilpailijat käyvät yhdeksän kuukauden taipaleellaan läpi. Mielikuvia kilpailijoista luodaan lehtijuttujen perusteella.

Altosen mukaan kilpailuissa ei ole yksinomaan kyse siitä, kuka on fyysisesti kaunein. Olennaista on se, millaisia asioita edustaa ja tahtoo viedä eteenpäin.

– Saan kyseenalaistamisesta melkeinpä lisää motivaatiota. Haluan rikkoa ennakkokäsityksiä siitä, minkälainen on tämän päivän missi, koska se ei ole mikään tietty rooli, Altonen sanoo.

Haaveena YK:n hyväntahdonlähettiläisyys

Tänä vuonna missikandidaatit saivat tehtäväkseen luoda hyväntekeväisyysyhteistyön tai -kampanjan YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kanssa. Järjestö puoltaa tyttöjen ja naisten oikeuksia yli 90 maassa.

Kaiken kaikkiaan kilpailijat keräsivät lähes 11 000 euron edestä varoja UN Womenille. Tästä Altosen lanseeraaman She Can -kampanjan ansiota oli miltei puolet.

– Tahdon kampanjani myötä vahvistaa sanomaa siitä, että naisista on ihan mihin vain, Altonen kertoo.

Altonen on ollut jo aiemmin lahjoittaja niin UN Womenille kuin Greanpeacelle ja tehnyt töitä Suomen punaiselle ristille. Tulevaisuudessa hän haaveilee muun muassa YK:n hyvän tahdon lähettilääksi pääsystä.

Altonen toivoisikin, että ihmiset olisivat arvostettuja ihmisinä – tekojen ja arvojensa perusteella – eivätkä sen, mitä ihmisjoukkoa he sattuvat edustamaan.

– Haluan inspiroida ihmisiä siihen, että he uskaltaisivat tehdä omaa juttuaan. Naisena haluan edistää sitä, että tulevaisuudessa olisi ihan yhtä arvokasta olla mies tai nainen, Altonen summaa.

 

Toimittaja: Lotta Karinen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4