Tampereen museoiden aarteet on kerätty yhteen: kokoelmakeskuksesta löytyy sekä taidetta, museoesineitä että täytettyjä eläimiä | Radio Moreeni 98,4 MHz

Tampereen museoiden aarteet on kerätty yhteen: kokoelmakeskuksesta löytyy sekä taidetta, museoesineitä että täytettyjä eläimiä

Ruskossa sijaitsevaan keskukseen on siirretty kaikki Tampereen kaupungin omistamien museoiden kokoelmat. Vuonna 2012 käyttöön otetussa tilassa säilytetään myös monia muitakin kokoelmia.

Kokoelmakeskus on aidatulla tontilla, ja kulunvalvonta on tarkkaa. Esineitä eri kokoelmissa on yhteensä noin 400 000, ja jättimäisen keskuksen kokonaispinta-ala on yli 12 000 neliömetriä. Mukana kokoelmissa ovat museokeskus Vapriikin museoiden lisäksi esimerkiksi Tampereen taidemuseo, Sara Hildenin taidemuseo ja Suomen jääkiekkomuseo.

Kokoelmakeskus on kuitenkin enemmän kuin vain varasto. Se on myös työpaikka melkein 30 ihmiselle, mukaan lukien konservaattorit, joiden työnä on esineiden kunnostaminen ja entisöinti. Kaikki kokoelman esineet tarkastetaan ennen näytteille lähettämistä ja uudelleen, kun ne saadaan näyttelyistä takaisin. Kokoelmiin lisätään koko ajan myös uusia esineitä.

Kokoelmakeskuksen henkilökuntaa

Luonnontieteellisen museon kokoelmasta löytyy esimerkiksi täytettyjä lintuja. Kuvassa myös kokoelmakeskuksen päällikkö Tiina Paavola (vas.), kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen ja konservaattori Hanna Tuokila.

Tavara liikkuu keskuksesta sisään ja ulos suuren lastausalueen kautta. Sen yhteydessä on myös huoneen kokoinen pakastin, jota voidaan käyttää karanteenin yhteydessä tuholaisten tappamiseen. Sieltä tavara siirtyy konservaattorien käsien kautta kohti eri varasto- ja arkistotiloja, joita on yhteensä 28. Jokaisessa tilassa voi olla tarpeen mukaan eri lämpötila ja ilmankosteus. Erilaiset materiaalit säilyvät parhaiten eri olosuhteissa.

Museotyön paradoksi

Museolain mukaan museon tehtävänä on säilyttää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, mutta samalla myös harjoittaa siihen kuuluvaa tutkimusta ja näyttelytoimintaa. Näytteille asettaminen on kuitenkin aina haitallista esineen säilyvyyden kannalta. Tästä syntyy museotyön paradoksi.

”Nämä ovat vastakkaiset tavoitteet. Jokainen siirto ja näyttely on riski esineelle. Tämä on ikuisuuskysymys, johon ei ole vastausta,” kertoo kokoelmakeskuksen päällikkö Tiina Paavola.

“Valo on destruktiivista, varsinkin paperiteoksille. Tämän takia esimerkiksi Muumimuseossa on niin hämärää,” lisää amanuenssi Aki Silvennoinen.

Yksi tapa, jolla esineiden säilyvyyttä on parannettu, ovat tietokannat. Kun kokoelmaa voi tutkia näyttöruudulta, ei esineisiin tarvitse aina koskea. Osa Tampereen museoiden Siiri-tietokannasta on myös kaiken kansan selattavissa.

Kokoelmakeskuksen esineitä voidaan lainata Tampereen museoiden lisäksi näyttelyihin myös muualle Suomeen ja ympäri maailmaa. Keskuksen konservaattorien käsien kautta voi vastaavasti kulkea myös muiden museoiden ja yksityishenkilöidenkin kokoelmiin kuuluvia esineitä, jos ne ovat tulossa näytteille Tampereella.

Kiinnostuitko kokoelmakeskuksesta? Haluatko kuulla lisää? Tule Radio Moreenin mukana esittelykierrokselle. Oppaina toimivat kokoelmakeskuksen päällikkö Tiina Paavola, historiallisten museoiden huonekalukonservaattori Hanna Tuokila ja Taidemuseon kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen.

Toimittaja, kuva: Janne Järvinen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4