TAMKin korkeakouluasiamiehet etsivät ratkaisuja maakunnan tarpeisiin: ”Ei meidän tarvitse kuihtua kolmen kaupungin Suomeksi” | Radio Moreeni 98,4 MHz

TAMKin korkeakouluasiamiehet etsivät ratkaisuja maakunnan tarpeisiin: ”Ei meidän tarvitse kuihtua kolmen kaupungin Suomeksi”

Vuodenvaihteessa kolmivuotisen pestinsä aloittaneet uudet TAMKin korkeakouluasiamiehet toimivat monialaisena kehittämistiiminä. Tiimistä löytyy laajaa sote-alan, tekniikan ja yrittämisen asiantuntemusta, joka avautuu kumppanikunnalle yhden luukun periaatteella.

Korkeakouluasiamies Erkki Kiviniemi on tässä TAMKin konelaboratoriossa otetussa kuvassa uuden robotin vieressä. Hän kiittelee, että TAMKin Konetekniikassa on hyvät puitteet kouluttaa opiskelijat sekä yrityksen henkilökunta hyödyntämään nykypäivän automaatioteknologian mahdollisuudet. (Kuva: Juuso Huhtiniemi)

Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK on vastannut Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu-toiminnasta yli 10 vuotta. Monialaisella kehittämisosaamisella ja laajalla valikoimalla menetelmiä ja työvälineitä korkeakouluyhteisö tarjoaa apua osaavasta työvoimasta ja koulutusmahdollisuuksista taisteleville, kumppanuussopimuksen tehneille kunnille ja niissä toimiville yrityksille.

”Käytännössähän yritysten elinvoimaisuus tarkoittaa myös kuntien elinvoimaisuutta. Keskeistä on myös yhteistyö koulutusasioissa: millaisia polkuja ja yhteistyökuvioita tarvitaan, jotta voidaan lisätä elinvoimaisuutta ja parantaa kunnan vetovoimaa. Isoja tarpeita on erityisesti soten ja tekniikan alueilla”, tiivistää Virtain ja Ruoveden yhteyshenkilönä toimiva korkeakouluasiamies Tarja Tittonen.

Kunnilla on omat yhteyshenkilönsä, joiden puoleen käännytään, koskee kysymys mitä alaa tahansa. Yhteyshenkilö vie asiaa eteenpäin tiimissä ja valjastaa sen käsittelyyn asiantuntevimmat voimat – tarvitaan sitten alan erityistuntemusta, hankeosaamista tai erilaisten toimintamuotojen hallintaa. Kumppanikunnalle palvelu siis järjestyy ns. yhden luukun kautta, eikä siellä tarvitse miettiä, kuka juuri tästä asiasta mahtaisi tietää.

Asiamiestiimi etsii kehittämiskohteita ja haasteita, joihin korkeakoulut voivat tarjota osaamistaan ja apuaan. Usein näitä haasteita ovat työvoiman saatavuus, uusien menetelmien käyttöönotto, yritysyhteistyö tai jatkokoulutusmahdollisuudet.

”Tarjolla on erilaisia perinteisiä toimintamuotoja kuten koulutus, tietylle ryhmälle räätälöidyt koulutukset, yrittäjyyskasvatus, hankeyhteistyö, infoaminen ja rajapintojen rakentaminen. Kaiken aikaa kehitämme myös uusia tapoja ja muotoja siihen, miten sparrata aluekehitystä. Kantavana ajatuksena on se, että maakunnat eivät kuihtuisi vaan kehittyisivät. Ei meidän tarvitse kuihtua kolmen kaupungin Suomeksi”, Tarja Tittonen sanoo.

Ketteriä ratkaisuja alueellisiin koulutustarpeisiin

Kuntien sote-alan haasteet tulivat heti alkajaisiksi asiamiehiä vastaan. Viime syksynä maakunnassa toteutetun koulutustarvekartoituksen pohjalta on räätälöity koulutuskokonaisuuksia vastaamaan alueiden sairaanhoitaja- ja varhaiskasvatuksen sosionomitarpeeseen.

Ensimmäisenä tilauskoulutuksena ensi syksynä käynnistyy lähihoitajille suunnattu, työn ohessa suoritettava sairaanhoitajan muuntokoulutus yhteistyössä Virtain kaupungin ja Keiturin soten kanssa. ”Koulutuksen ostajalla on mahdollisuus varata siitä kiintiöpaikkoja myös yhteistyökumppaneilleen. Näin tilauskoulutus mahdollistuu pienemmillekin toimijoille”, Tarja Tittonen kertoo.

Tehty perustutkinto harvoin riittää koko työuran ajaksi. ”Haluammekin vastata elinikäisen oppimisen vaatimuksiin. Sote-puolen eräs käytännön haaste on se, että kaikkia halukkaita ei voi päästää jatkokouluttautumaan samaan aikaan niin, että ketään ei olisikaan töissä. Tarvitaan erilaisia kouluttautumistapoja, kuten oppimismahdollisuuksia työn ohessa ja asuinpaikasta riippumatta”, Tittonen sanoo.

Myös Sastamalan alueen yhteyshenkilönä toimiva korkeakouluasiamies Erkki Kiviniemi kertoo esimerkin onnistuneesta koulutuksesta, jolla tuotettiin yrityksiin niiden tarvitsemia toimihenkilöitä. Hän oli vastuuopettajana vuonna 2016 Sastamalassa konetekniikan monimuotolinjalla, jolla pystyi opiskelemaan koneinsinööriksi oman työn ohessa. Konetekniikan monimuotoryhmälle oli niin suuri kysyntä Sastamalassa, että toinen ryhmä aloitti jo vuonna 2019.

”Yritykset saivat laittaa työntekijöitään ryhmään opiskelemaan, ja Sastamalan monimuotoryhmässä oli opiskelijoita myös Ikaalisista ja Hämeenkyröstä. Firmat saivat näin koulutettua oman talon väestä uusia toimihenkilöitä. Siinä saattoi joku toiselta paikkakunnalta tullut myös alkaa katsella paikkakuntaa mahdollisena asuinpaikkana.”

Maakuntakorkeakoulutoiminnasta TAMKissa vastaava vararehtori Kirsi Viskari sanookin, että uusilla koulutusratkaisuilla pyritään toisaalta tarjoamaan kunnassa asuville nuorille jatkokoulutuspolkuja ja toisaalta houkuttelemaan muualta uusia osaajia kuntaan.

Opiskelijat ja yritykset keskenään tutuiksi

Myös TAMKin opiskelijoilla on paljon annettavaa maakuntakorkeakoulutoiminnassa. Paikallisten yritysten kanssa tehdään opiskelijaprojekteja tai hankkeita, ja korkeakouluopiskelija voi tehdä opinnäytetyön yritykseen. Opinnäytetyön tekijä ja yritys tulevat samalla tutuiksi toisilleen, mikä usein johtaa työllistymiseenkin.

Asiamies Tarja Tittonen kertoo, että Ruoveden ja Virtain suunnalla on juuri löytynyt kaksi opinnäytetyön tekijää osaamistarvekartoitukselle, jossa selvitetään muun muassa sitä, mitä osaamista tarvitaan kansainvälisille markkinoille pääsemiseksi. ”Vielä suunnitteluvaiheessa olevalla työllä etsitään juuri oikeat kysymykset, jotta päästään keskustelemaan ja kiinni oikeisiin tarpeisiin. Ne eivät suinkaan löydy aivan helposti.”

Erkki Kiviniemi kehuu TAMKin opiskelijoiden projektiosaamista. Opiskelijat tarttuvat mielellään ulkopuolisen toimeksiantajan tarjoamaan aitoon ongelmaan, jota pääsevät ratkaisemaan. ”Samalla firma pystyy mainostamaan itseään opiskelijoille ja toisaalta pääsee tutustumaan, olisiko opiskelijoissa vaikkapa kesätyöntekijäainesta.”

Yrityksillä ja organisaatioilla on usein ongelmia, jotka eivät ole aivan päivänpolttavia, mutta vaivaavat piikkinä lihassa. ”Kyse voi olla jostakin toiminnallisesta jutusta, joka ei ole ihan maksimaalisen hyvin – niin kuin kotitaloudessa sellainen pölynimurin paikka, josta se aina kaatuu syliin sitä hakiessa. Usein tällaiset ongelmat ja myös niiden ratkaisut ovat hyvinkin käytännönläheisiä.”

Erkki Kiviniemi kertoo esimerkin. Eräässä firmassa olivat tuotteiden siirtämiseen käytetyt siirtorullakot aina väärässä paikassa; eivät koskaan siellä, missä niitä tarvittiin, vaan yleensä muualla jonkun tiellä. Opiskelijaryhmä ratkaisi asian merkkaamalla lattiaan, missä kohtaa on minkäkin paikka. Firma ja sen työntekijät olivat hyvin tyytyväisiä.

Kiviniemi mainitsee myös opinnäytetyön, jossa opiskelija suunnitteli yhden laitteen osan uudelleen. ”Tällaiset tehtävät, jotka liittyvät firman asiakasrajapintaan, ovat niitä kriittisimpiä. Kun sellaisessa onnistuu ja istuu porukkaan, niin siinä on hyvät mahdollisuudet saada työpaikka.”

Itsekin etätyötä tekevä korkeakouluasiamies Tarja Tittonen sanoo korona-ajan osoittaneen, että etätyö toimii monissa asioissa varsin hyvin. Etätyön tarjoamia mahdollisuuksia tulisikin hänen mielestään käyttää hyödyksi. ”Kyllä silti myös autenttisille keskusteluille ja kohtaamisille on aina sijansa”, hän tarkentaa. (Kuva: Iida Asikainen)

Korona hidasti, mutta ei pysäyttänyt

Korkeakouluasiamiehet olivat juuri saaneet tapaamiset kunnissa, kehitysyhtiöissä ja yritysilloissa hyvään vauhtiin, kun korona sotki suunnitelmat. TAMK olisi pystynyt jatkamaan joitakin töitä etänäkin, mutta kunnissa tuli niin paljon kiireellisempää mietittävää, että tämä homma hetkeksi hiljeni.

”Korona haastaa, mutta on myös pistänyt miettimään uusia näkökulmia. Korona on opettanut, ettei tarvitse juuttua fyysisten tapaamisten aikatauluttamisiin. Asiat voivat liikkua eteenpäin, vaikka ihmiset eivät fyysisesti liikkuisikaan”, Tarja Tittonen sanoo.

Toiminta ei pysähtynyt, vaikka se hetkeksi hiljenikin. Esimerkiksi parin viime viikon aikana Tarja Tittonen on järjestellyt uusia projekteja ja opiskelijoiden yhteistyökuvioita. Eräs opiskelija lähtee selvittämään yrityksen tilaratkaisuja, ja tehtävistä somemarkkinoinnissa keskustellaan.

”Nyt puhutaan paljon yritysten vaikeuksista. Esimerkiksi ravintola- ja matkailuala onkin suurissa vaikeuksissa, mutta pitää muistaa, että osa yrityksistä jatkaa kaiken aikaa hyvinkin elinkelpoisena”, Tittonen toteaa.

Erkki Kiviniemen kuvioita korona sotki sikäli, että vaikka tapaamiset yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa voi siirtää verkkoon, niin yritysvierailuja ei voi, vaan ne piti siirtää hamaan tulevaisuuteen. ”Ei firmaan voi kunnolla tutustua vain verkossa, vaan esimerkiksi valmistavan yrityksen tuotantotiloihin on tärkeää päästä paikan päälle.”

Korkeakoulun tarjoamista mahdollisuuksista ei aina tiedetä

Erkki Kiviniemi on huomannut, että yhteistyömahdollisuudet korkeakouluyhteisön kanssa tunnetaan usein huonosti. ”TAMK esimerkiksi saatetaan mieltää kovin Tampere-keskeiseksi. Korkeakouluasiamiehen työsarkaan kuuluu oikaista näitä mielikuvia ja tehdä yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia tunnetuiksi.”

Tarja Tittonen sanoo, että tässä on mielenmaiseman laajentamisen paikka. ”Helposti käännytään niiden puoleen, joiden kanssa on aina ennenkin tehty. Kun mietitään, että nyt tarvitaan näitä ja näitä yrityksiä, niin olisi hyvä kysyä, että keitäs muita meillä onkaan… Ottaa vähän laajempaa, kuten aluekehittämisen näkökulmaa.”

”Joskus jäädään jumiin siihen, että ideasta on vasta aihio, jota ei osata avata eikä myydä. Silloin olisi hyvä, kun olisi tietoa yhteistyömahdollisuudesta korkeakouluyhteisön kanssa. Koen, että korkeakouluasiamiehenä minulla on velvollisuus kertoa näistä mahdollisuuksista”, Tittonen sanoo.

Erkki Kiviniemi kertoo esimerkiksi kiertotalouteen liittyvästä hankkeesta, jossa korkeakouluyhteistyö on ollut hyödyksi. Asiamiehen yhteydenottojen kautta selvisi, että joku toinen yritys voi hyödyntää jätettä, joka on koitunut toiselle yritykselle ongelmaksi esimerkiksi sen kalliin hävittämisen vuoksi. Toisen roska on taas kerran toisen rikkaus.

Kiviniemen mielessä pyörii myös ajatus siitä, miten voisi helpottaa tamperelaisten töissä käyntiä Sastamalassa. Tähän joukkoliikenne taipuu joskus vähän kankeasti. ”Tätäkin on yritysten kanssa pohdittu. Jos työajat sopisivat yhteen, voisiko vaikka pikkubussi kuljettaa Tampereelta töihin Sastamalaan?”

Erkki Kiviniemi kehottaakin ottamaan rohkeasti yhteyttä, jos mieleen tulee mikä tahansa kaukaakin sellaista asiaa sivuava kysymys, jossa TAMK voisi olla avuksi. ”Ei tarvitse odottaa, että meiltä otetaan yhteyttä, vaan hankeideoita voi heittää ja opinnäytetöitä ehdottaa. Käydään yhdessä ydinasioiden äärelle ja solmukohtien kimppuun”, kannustaa Tarja Tittonen.

Toimittaja: Pia Sivunen

TAMKin maakuntakorkeakoulun asiamiehinä toimivat myös Jussi Savolainen ja Timo Rainio. Savolainen on Mänttä-Vilppulan yhteyshenkilö, ja Rainion aluetta ovat Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Kihniö. Kaikki korkeakouluasiamiehet huolehtivat myös opetustehtävistä ja vastuillaan olevista erilaisista projekteista tai hankkeista. Haastatelluista Tarja Tittonen on fysioterapian lehtori ja Erkki Kiviniemi teollisuusteknologian lehtori.

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4