Taiteilijoiden Ruovesi kertoo paikan vaikutuksesta taiteilijan työhön | Radio Moreeni 98,4 MHz

Taiteilijoiden Ruovesi kertoo paikan vaikutuksesta taiteilijan työhön

Ateneumin taidemuseossa Helsingissä avattiin marraskuussa Taiteilijoiden Ruovesi -näyttely. Siinä on esillä kaikkiaan 140 eri taiteilijoiden teosta, joita kaikkia yhdistää paikka. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff vaikuttuivat Ruoveden korpimaista ja järviseuduista, mikä näkyy heidän taiteessaan kaikilla omanlaisellaan ja toisistaan poikkeavalla tavalla.

Haavakuume_Anu Utriainen

Akseli Gallen-Kallelan Keuruulla, Ekolan torpassa vuonna 1889 maalaama Haavakuume on yleisön nähtävillä ensimmäistä kertaa 120 vuoteen. Se on näyttelyn kuraattorin Anu Utriaisen salapoliisityön ansiota. Etusivun kuvassa Utriainen on Gallen-Kallelan freskojen kanssa. (Kuvat: Pia Sivunen)

Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyn kuraattori, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen on syystä tyytyväinen pääosin Ateneumin omista kokoelmista koottuun näyttelyyn, jonka ideaa oli pyöritellyt mielessään jo pitkään. Aihe sopii hyvin yhteen samaan aikaan esillä olevan, Lontoosta tulleen Helene Schjerfbeck –näyttelyn kanssa. Näyttelyitä yhdistää paikan ja sen hengen merkitys ja vaikutus taiteilijan työskentelyyn.

Taiteilijoita monelta alalta

Ruoveden pitäjän alue on ollut vahvaa kulttuuriseutua jo 1820-luvulta alkaen. Siellä viihtyivät esimerkiksi suomalaisen kulttuurin suuret nimet J.L. Runeberg, Sakari Topelius ja Jean Sibelius. Seutu alkoi korpimaineen ja järvineen vetää puoleensa myös kuvataiteilijoita.

”Tuossa Suomen historian vaiheessa monet taiteilijat palasivat matkoiltaan ja oleskeluiltaan Euroopassa, esimerkiksi Pariisissa. 1890-luvun venäläistämispolitiikka kiristi ilmapiiriä ja sai taiteilijat kiinnostumaan kotimaastaan niin, että he alkoivat kuvata sitä kansallisen taiteen projektin merkeissä. Niin ikään kiinnosti ajatus erämaa-ateljeesta – vetääntymisestä luonnon helmaan hakemaan uutta suuntaa omalle työskentelylle”, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen kertoo.

Kaikki matkat ja muistot jättävät jäljen, ja paikka ja siellä keskittyminen vaikuttavat työhön. Akseli Gallen-Kallela alkoi maalata Ruovedellä Kalevala-aiheita ja teki naturalistista kansankuvaa. Ellen Thesleff palasi yhä uudestaan Muroleenkosken maisemiin, Hugo Simberg taas kehitti oman ilmaisunsa folkloren piirissä.

”Ja suuremman Ruoveden pitäjän laitamilla kulkenut Werner Holmberg oli kiinnostunut suomalaisen luonnon kuvaamisesta. Hän oli ensimmäinen kuvataiteilija, joka kuvasi suomalaista maisemaa perinteisen maisemamaalauksen tradition opeilla ”, Utriainen kertoo.

Harvinaisuuksia esillä

Taiteilijoiden Ruovesi –näyttelyn 140 teoksesta vanhin on Werner Holmbergin maalaus Leppälahden Kurun seuduilta vuodelta 1859. Uusin on 1980-luvulta oleva Lauri Anttilan installaatio, jossa taiteilija kommentoi Holmbergin taidetta.

Esillä on myös todellisia harvinaisuuksia, kuten Gallen-Kallelan Keuruulla, Ekolan torpassa vuonna 1889 maalaama Haavakuume. Maalauksen jäljittäminen on Anu Utriaisen tähänastisen uran trillerimäisin kokemus.

”Teos myytiin keräilijälle Berliinissä näyttelyssä vuonna 1895, jonka jälkeen se pysyi pois julkisuudesta vuoteen 2017 asti. Tietoa sen olinpaikasta ei ollut. Pari vuotta sitten maalaus ilmestyi huutokauppaan, mutta hinta oli meille liian kova. Sen osti uudestaan yksityinen keräilijä, ja erilaisten vaiheiden ja henkilöiden kautta sain yhteyden agenttiin, jonka kautta omistaja löytyi”, Anu Utriainen kertoo.

Näin Ateneum sai Haavakuumeen lainaksi, ja se on yleisön nähtävillä ensimmäistä kertaa 120 vuoteen.

Usein ei päästä näkemään myöskään Gallen-Kallelan neljää freskoluonnosta, jotka hän teki vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn paviljonkiin. Luonnoksia täytyy pääasiassa pitää piilossa valolta suojassa. Hauraat ja huonokuntoiset työt kaipaavat Utriaisen mukaan kipeästi restaurointia.

Harvinaisuus on myös Ellen Thesleffin vuosina 1894-95 tekemä omakuva, joka on toteutettu paperille lyijykynä-seepia-piirustuksena. Thesleffin monta kertaa muuttamassa teoksessa on leviävä vaurio, joten sitä ei voine säästää tuhoutumiselta.

”Tässä on tiettyä aikansa symbolismiin liittyvää mystisyyttä ja melankoliaa, joka vetoaa. Haavakuume on näyttelyn erikoisin ja merkittävin teos, mutta tämä Thesleffin omakuva miellyttää minua eniten”, Anu Utriainen sanoo.

Taiteilijoiden Ruovesi –näyttely on esillä Ateneumissa Helsingissä tammikuun 26. päivään saakka. Ateneumiin on satunnaisen pääkaupungissa matkailevankin helppo osata. Se kun sijaitsee rautatieasemaa vastapäätä.

Toimittaja: Pia Sivunen

Kuuntele, kuinka näyttelyn kuraattori, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen kertoo näyttelystä ja sen synnystä:

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4