Rikos- ja oikeustoimittaja Mikko Gustafsson penkoo nykyään rötöksiä – matka toimittajaksi alkoi ”vanhan liiton hörhöilystä” | Radio Moreeni 98,4 MHz

Rikos- ja oikeustoimittaja Mikko Gustafsson penkoo nykyään rötöksiä – matka toimittajaksi alkoi ”vanhan liiton hörhöilystä”

Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittaja Mikko Gustafssonin radioura alkoi Tampereen yhteiskoulun lukion kautta, kun opiskelijatoverit kutsuivat hänet mukaan tekemään Kaleidoskooppi-ohjelmaa Radio Moreenin taajuudelle.

”Se oli vapaamuotoinen makasiiniohjelma, jossa ei ollut mitään vakituista teemaa. Sellaista vanhan liiton hörhöilyä. Se oli myös ensimmäinen potkaisu journalistiselle alalle”, Mikko Gustafsson muistelee.

Lukion jälkeen Gustafsson päätyi suorittamaan myös siviilipalveluksensa Radio Moreenissa. Ensimmäiset toimituskokemukset ovat juuri tältä ajalta.

”Muistan miten olin miettinyt hirveän tiukkoja kysymyksiä Mauri Pekkariselle, jolla oli kuitenkin pieni ja aika mitätön uutinen kerrottavanaan. Muut toimittajat kysyivät vain siitä, enkä päässyt esittämään omia kysymyksiäni,” hän kertoo.

"Halusimme luoda ymmärryksen siitä, että rikoksen tekijät ja uhrit ovat myöskin ihmisiä."

Mikko Gustafsson työskentelee tätä nykyä Helsingin Sanomissa rikos- ja oikeustoimittajana.
Hänen mukaansa maan rikos- ja oikeusjournalistien ammattitaito on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Kuva: Ilmo Ilkka

Ensimmäisen politiikan toimittajan kokemuksen myötä Gustafsson päätti, ettei hänestä ainakaan politiikan toimittajaa tule. Mutta, kuten useinkin nuorena tehdyt päätökset, tämäkään ei pitänyt aivan loppuun saakka.

”Päädyin kuitenkin tekemään politiikan ja talouden toimittajan hommaa joksikin aikaa STT:lle. Pekkarisen kohtaaminen oli oppitunti numero yksi siitä, miten poliitikko ottaa keskusteluagendan haltuun haastattelutilanteessa,” hän sanoo.

Tampereen vapaa saareke

Gustafsson, jolla on vahva muusikkotausta, teki Radio Moreenissa luonnollisesti myös paljon kulttuurijuttuja. Radion omanlaisensa vapaus mahdollisti kulttuurijournalismin tekemisen.

”Muuten en varmaankaan olisi päätynyt tekemään kulttuurijuttuja. Moreeni oli siinä mielessä vapaa saareke, että mitä ikinä keksikään, niin sen pystyi siellä tekemään varmasti”, hän sanoo.

Radiossa työskentelyn avulla Gustafsson oppi sekä valmistelemaan hyvän kysymyspatteriston että mukautumaan haastateltavien sanomisiin. Kyseessä on hänen mukaansa universaali toimittajataito mihin tahansa välineeseen, mitä toimittajat urallaan tarvitsevat.

Maailmojen välistä tasapaino

Rikos- ja oikeusjournalismissa on Gustafssonin mukaan muutamakin erilainen maailma, joiden välillä täytyy tasapainoilla. On asiakirjojen maailma, haastattelujen maailma ja vinkkien maailma.

”Se on kenties hyvin erilaista kuin muiden osastojen arkityö. Nykyisin luetaan paljon asiakirjoja ja niistä koostetaan juttuja yhdessä ehkä haastattelujen kanssa. Meistä voi tulla ehkä sellaisia asiakirjauskovaisia, että tarkistetaan haastateltavien sanomisia niistä,” hän sanoo.
Oikeus- ja rikostoimittajat lukevat lävitse oikeuden lähettämiä listoja ja etsivät niistä Gustafssonin mukaan esimerkiksi mielenkiintoisia nimiä, rikosnimikkeitä tai yksityiskohtia.

Suurimmat tai polttavimmat skuupit tulevat kuitenkin Gustafssonin mukaan vinkkiverkostojen kautta. Kun asia on listoilla, on se luonnollisesti kaikkien muidenkin nähtävillä, eikä sitä voi enää skuupata.

Moottoripyöräjengejä ja kultaisia vasikoita

Lokakuussa julkaistun Kultainen Vasikka –kirjan yhtenä syntysyynä oli Gustafssonin mukaan se, etteivät asiakirjoissa vilahtavat nimet muuttuisi pelkästään sarjakuvahahmoiksi.

”Halusimme luoda ymmärryksen siitä, että rikoksen tekijät ja uhrit ovat myöskin ihmisiä. Kun ehdotin kirjaideaa STT:n oikeustoimittaja Janne Huuskoselle hän suostui ehdotukseen tavallaan siltä istumalta,” hän sanoo.

Taustalla oli Gustafssonin mukaan hyvä tuuri, sillä jo edesmenneen rikos- ja oikeustoimittaja Mika Mölsän leski oli lähestynyt Huuskosta Mölsän kirjan päivittämisestä. Kirja kertoo Suomen moottoripyöräjengeistä, mutta Kultaisesta Vasikasta tuli hieman erilainen ja laajempi katselmus maan alamaailmaan.

”Ei se ihan niin aina mene, että soittaa puhelimella ja sopii haastattelusta”

Työläin vaihe kirjan teossa oli Gustafssonin mukaan faktojen tarkistaminen. Kirja piti kuitenkin kirjoittaa myös siitä syystä, etteivät toimittajat ole Gustafssonin mukaan liikaa kuulleet alamaailman henkilöitä. Näillä henkilöillä on paljon kiinnostavaa tietoa siitä, miten alamaailma toimii ja miten se on muotoutunut.

Haastateltavien tavoittaminen asetti myös omat haasteensa.

”Ei se ihan niin aina mene, että soittaa puhelimella ja sopii haastattelusta. Kyllä siinä pitää kaikenlaisia konsteja, että miten heihin saa yhteyden ja mahdollisesti kenen kautta,” Gustafsson kertoo.

Faktojen tarkistukseen piti hänen mukaansa myös keskittää paljon resursseja. Lukijoilla voi hänen mukaansa olla suurempia epäilyksiä alamaailman ihmisten sanomisista kuin esimerkiksi viranomaisen.

”Toimittajan kannalta se on hyvä asetelma, koska joudut selvittämään monesta paikkaa sanomiset ja vahvistamaan tiedot. Oman lisänsä tuo se, että ihmiset ovat erehtyväisiä ja vaikkeivat he haluaisikaan valehdella, niin muisti yksinkertaisesti on hutera työkalu,” Gustafsson sanoo.

Kokevatko rikos- ja oikeustoimittajat enemmän painostusta kuin muiden osastojen toimittajat? Kuuntele Mikko Gustafssonin vastaus ja vinkit alla.

Toimittaja: Ilmo Ilkka

Radio Moreeni aloitti toimintansa vuoden 1989 syksyllä. Vuosien varrella monet toimittajat ja radiontekijät ovat ottaneet uransa ensiaskeleet studiossamme. Tässä juttusarjassa esittelemme muutamia Moreenista ponnistaneita alan ammattilaisia.

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4