PISA-tutkimuksen tulokset kertovat, että suomalaisten nuorten lukutaito on heikentynyt—taustalla saattaa olla muitakin syitä kuin osaaminen | Radio Moreeni 98,4 MHz

PISA-tutkimuksen tulokset kertovat, että suomalaisten nuorten lukutaito on heikentynyt—taustalla saattaa olla muitakin syitä kuin osaaminen

PISA-tuloksista uutisoidessa keskitytään usein vertaamaan Suomea muihin maihin. Suomen listasijoitus on edelleen hyvä, mutta monilta on jäänyt huomaamatta, että taustalla tulosten taso on laskenut. Yleinen tason heikentyminen näkyy myös muiden maiden tuloksissa.

PISA on OECD:n kansainvälinen koulutusvertailuhanke. Siinä mitataan 15-vuotiaiden nuorten osaamista kolmella eri osa-alueella: lukeminen, matematiikka ja luonnontieteet.

Tuoreimman tutkimuksen pääalueena oli lukutaito, ja tuloksista näkee, että heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti. Virallisen kuvauksen mukaan heikko lukija on sellainen, jonka lukutaito ei riitä opiskeluun, eikä yhteiskunnassa toimimiseen.

”Jos verrataan Suomen huippuvuoteen 2006, niin aika paljonhan me olemme tulleet alas sieltä. Tulokset ovat taas tasaantuneet, mutta ne ovat tasaantuneet eri tasolle,” kertoo Suomen PISA-tutkimusryhmän varajohtaja Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta.

Tulosten heikkenemisen taustalla on varmasti monia syitä, mutta osa niistä saattaa liittyä enemmän itse koululaitoksen asemaan, eikä niinkään oppilaiden taitotasoon. Yksi syy on tietenkin harjoituksen puute; osa oppilaista vain lukee liian vähän.

Myös uusi teknologia vaikuttaa koululaisten opiskelutottumuksiin.

Kaikkia oppilaita ei testi kiinnosta

“Aina kun puhutaan heikoista suoriutujista missä tahansa testissä, niin suuri kysymys on se, että mistä voimme tietää ovatko oppilaat tehneet parhaansa,” Vainikainen kysyy.

Kun yhä useampi oppilas jättää kokonaan yrittämättä, näkyy se tietenkin tuloksissa, ja erityisesti juuri niin, että kaikista heikoimpien tulosten määrä kasvaa. Yhä useampi oppilas miettii jokaisen koulutehtävän kohdalla, kannattaako tämän eteen nähdä se vaiva, että sen tekee huolellisesti.

“Tuloksista näkee, että kaikista parhaiden lukijoiden määrä ei ole muuttunut mihinkään, vain tämä kaikista heikoin ryhmä on kasvanut,” toteaa Vainikainen.

Tästä saattaa johtua osittain myös se, että tyttöjen ero poikiin verrattuna on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Poikien tulokset ovat selkeästi tyttöjen tuloksia heikompia.

Taustalla yhteiskunnallinen muutos

Yhä suurempi osa oppilaista ei siis edes yritä, mutta miksi? Merkittävä syy tähän asennemuutokseen saattaa olla se, että nykyään oppilaat eivät suhtaudu kouluun tiedon lähteenä yhtä vakavasti kuin ennen.

Koululla on useita kilpailijoita, ja tietoa voi etsiä monista eri lähteistä. Koulutiedon, ja siten koko koulujärjestelmän arvostus laskee, kun se nähdään vain yhtenä äänenä monien joukossa, eikä enää ehdottomana auktoriteettina.

Vainikaisen tutkimusryhmä keskittyy tällä hetkellä juuri erityisesti siihen, miten elektronisesti toteutettavien testien lokitiedoista saisi parhaiten eroteltua sen, ketkä ovat oikeasti heikkoja suoriutujia, ja ketkä vain ottavat löysästi.

PISA-Tutkimusta on tehty vuodesta 2000 alkaen, kolmen vuoden välein. Tuoreimmat tulokset ovat vuodelta 2018, ja ne julkaistiin syksyllä 2019. Mukana on OECD-maiden lisäksi muutama muukin alue, esimerkiksi Kiinasta ja muualta Aasiasta.

Toimittaja: Janne Järvinen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4