Nyt järki ja lainkuuliaisuus peliin: Vieraslajit leviävät luontoon puutarhajätteen mukana | Radio Moreeni 98,4 MHz

Nyt järki ja lainkuuliaisuus peliin: Vieraslajit leviävät luontoon puutarhajätteen mukana

Monella on tänä koronakeväänä ollut tavallista enemmän vapaa-aikaa, mikä on lisännyt esimerkiksi luonnossa liikkumista. Jos oma piha ja puutarha ovat aiemmin jääneet vähemmälle huomiolle, on moni löytänyt nekin tänä keväänä uudelleen. Puutarhatöiden edetessä on taas ajankohtaista muistuttaa vieraslajien tuhoamisesta ja leviämisen estämisestä.

Joidenkin mielestä lupiinit värittävät tienvarsia mukavasti. Tämän vieraslajin sijasta silmänilona voisivat olla maamme alkuperäislajistoon kuuluvat kukat, joilta lupiini on vallannut tilan. (Kuva: Pixabay.com)


Vieraslajit ovat luontoomme kuulumattomia kasveja, joita ihminen on levittänyt niiden luontaisilta levinneisyysalueilta tahallisesti tai tahattomasti. Ne voivat levitä tahattomasti esimerkiksi saastuneen kasvimateriaalin tai eläinten mukana.

Varsinaiseen tahalliseen levittämiseen kykenee ikävin seurauksin nimenomaan ihminen. Ulkomaanmatkoilta saatetaan tuoda kivan näköisiä pistokkaita, vaikka se ei ole suositeltavaa. ”EU:n ulkopuolelta on kiellettyä tuoda eläviä kasveja tai niiden osia ilman erillistä kasvinterveystodistusta. EU:n ja kansalliseen luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan”, kertoo ympäristösuunnittelija Jenna Pihlajamäki Tampereen kaupungilta.

Hän suosittelee noudattamaan kasvien kanssa varovaisuusperiaatetta. Niitä ei kannata tuoda silläkään mielellä, että istuttaisi niitä sisätiloihin. Mullanvaihtojen yhteydessä kasvit saattavat silloinkin päästä leviämään luontoon.

Vieraslaji voi tukahduttaa oman kasvuston

Vieraslajien tie Suomeen on yleensä ollut se, että niitä on alun perin tuotu puutarhakasveiksi tietämättä, miten ne vaikuttavat muihin lajeihin. Nyt tiedämme, että esimerkiksi hyvin tunnetut vieraslajit jättipalsami ja lupiini pystyvät leviämään niin, että ne tukahduttavat kaiken muun kasvillisuuden.

Tienvarsia värittävillä lupiineilla on myös puolustajansa. Joidenkin mielestä tylsässä maisemassa saa ollakin tällaista piristettä. Eivät maisemat ilman lupiineja toki harmaita olisi. ”Lupiinien sijaan teitä reunustaisivat todennäköisesti maamme alkuperäislajistoon kuuluvat kukat hyvin monipuolisesti”, Jenna Pihlajamäki sanoo.

Jättipalsamista on ollut esimerkiksi Kaukajärvellä runsaat kasvustot. (Kuva: Pixabay.com)

Jättipalsamista on ollut esimerkiksi Kaukajärvellä varsin rouheat kasvustot. Aikanaan paljon istutettu kurtturuusu syö tehokkaasti ympäriltään elintilan muulta kasvustolta varsinkin rannikolla.

”Kurtturuusu leviää paikallisesti tehokkaasti juurten avulla. Monesti ei tule kuitenkaan ajatelleeksi, että se saattaa levitä esimerkiksi lintujen mukana satoja kilometrejä omasta kotipihasta ja aiheuttaa isot ongelmat siellä”, Jenna Pihlajamäki sanoo.

”Kurtturuusua voi olla vaikea erottaa muista ruusuista. Vieraslajeihin niin ikään kuuluva, ihoa polttava jättiputki puolestaan voidaan sekoittaa esimerkiksi karhunputkeen. Sivustolla vieraslajit.fi on kattavasti tietoa vieraslajeista ja myös kuvia, jotka auttavat tunnistamisessa”, Pihlajamäki vinkkaa.

Vieraslajeihin liittyy asioita, joista ei ole tarkkaa tietoa. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat satomenetyksiä, ja niiden joukossa on paljon maa- ja metsätaloudelle merkittäviä tuholaisia.

Puutarhajäte ei kuulu metsään

Juuri nyt on ajankohtaista huolehtia siitä, että omat puutarhajätteet eivät kulje mihinkään sellaiseen paikkaan, mihin ne eivät kuulu. Näin eivät myöskään mahdolliset vieraslajit pääse leviämään luontoon. Tästä määrää vieraslajilakikin.

Ikävä kyllä suuressa roolissa vieraslajien leviämisessä on kuitenkin juuri puutarhajätteiden vieminen yleisille alueille. Paitsi vieraslajilaki, tähän puuttuu myös jätelaki, jonka mukaan puutarhajätteiden kippaaminen metsiin katsotaan yleisten alueiden roskaamiseksi. Kun siitä jää kiinni, kaupunki voi vähintäänkin velvoittaa siivoamaan, ja sakotkin saattavat rapsahtaa.

Paras vaihtoehto kasvijätteen hävittämiseen on kompostointi omalla pihalla. Ympäristösuunnittelija Jenna Pihlajamäki myös muistuttaa, että Tarastenjärvelle ja Koukkujärvelle voi viedä peräkärryllisen puutarhajätettä ilmaiseksi. Vieraslajeja sisältävä jäte tulisi pakata jätesäkkeihin. Pienen määrän vieraslajijätettä voi laittaa myös hyvin pakattuna sekajäteastiaan.

Myös Petsamon omakotialueella haravat suihkivat nyt ahkeraan. Ainakin tässä pihassa tiedetään, miten puutarhajätteen kanssa pitää toimia. (Kuva: Pia Sivunen)

Vieraslajien tuhoaminen ja niiden leviämisen estäminen on maanomistajan vastuulla. Esimerkiksi Tampereen kaupunki ei kuitenkaan mitenkään pystyisi torjumaan vieraslajeja alueillaan ilman yhteistyötä omakotiyhdistysten, muiden järjestöjen ja aktiivisten kaupunkilaisten kanssa.

Tampere antaa vuosittain avustusta omaehtoiseen ympäristön suojeluun. Tänä vuonna avustus suunnattiin nimenomaan vieraslajien torjuntaan. ”Ensi vuodesta en osaa sanoa, mutta eiköhän tähän tarkoitukseen kannata silloinkin hakea avustusta,” Jenna Pihlajamäki arvelee.

Espanjansiruetanasta on tullut ongelma

Myös puutarhajätteiden seassa viihtyvä espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, josta on tullut monin paikoin varsinainen riesa. Viime kesänä se oli ongelma erityisesti Vihiojan varrella Turtolan ja Nekalan välisellä alueella.

Ilmeisesti kauppapuutarhatuotteiden mukana Suomeen tullut espanjansiruetana tuhoaa puutarhassa suunnilleen kaiken eteensä tulevan. Metsässä se ei niinkään viihdy, toisin kuin kotimainen ukkoetana.

”Tehokas tapa tuhota espanjansiruetanoita on upottaa ne esimerkiksi saippua- tai etikkaliuokseen. Ennen kuin ryhtyy upottamaan etanoita, kannattaa varmistaa, ettei kyse ole kotoperäisestä ukkoetanastamme”, Jenna Pihlajamäki kehottaa.

Toimittaja: Pia Sivunen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4