Näsijärven vuosi -kirjan tekijä Jukka Rautio: Hyvä järvikuva on kuin kala – sitä ei oteta, vaan se saadaan | Radio Moreeni 98,4 MHz

Näsijärven vuosi -kirjan tekijä Jukka Rautio: Hyvä järvikuva on kuin kala – sitä ei oteta, vaan se saadaan

Aivan keskellä Tamperetta on aarre, joka ehkä tuntuu niin itsestään selvältä, ettei sitä aina osaa arvostaa, kuten sille kuuluisi. Kun selaa tamperelaisen valokuvaajan Jukka Raution juuri ilmestynyttä Näsijärven vuosi -kirjaa ja sen upeita kuvia, osaa taas katsoa tuttua Näsijärveä vastarakastuneen silmin.

Jukka Rautiolla on tyytyväinen ilme hyvästä syystä. Käsissä on uunituore kirja Näsijärven vuosi. (Kuva: Pia Sivunen)

Kirjan nimi antaa osviittaa siitä, mistä kulmista Näsijärveä siinä katsotaan. Kirja on jaettu vuodenaikoihin, ja vuodenajat yli 200 kuvaksi sekä tarinoiksi linnuista, kaloista, kesäöistä, pilvistä, myrskyistä, ruskasta ja jään laulusta. Se kertoo ilmiöistä, tapahtumista, kanavista ja satamista, veneistä, laivoista ja ihmisistä, joille Näsijärvi tarjoaa elannon tai jotka nauttivat siellä vapaa-ajastaan. Sirkku Someron tekstien lisäksi kirjassa on myös siteerattu runoilijoita ja lauluntekijöitä.

Jukka Rautio on tehnyt Näsijärvestä kirjan aiemminkin, vuonna 2008 yhdessä Lasse Tuorilan kanssa. Hän on tehnyt kirjan myös Päijänteestä. Elleivät nämä kirjat selitä, miksi miehen nimi tuntuu tutulta, niin eiköhän jääkiekko selitä. Jukka Rautio on ikuistanut lukuisat SM-liigakaudet kansiin Laukauksia-kirjoissaan. Hän on toiminut IIHF:n, Kansainvälisen jääkiekkoliiton, virallisena valokuvaajana vuodesta 1998 lähtien.

Yhden kuvan eteen joskus vuosien työ

Jukka Raution vahva side Näsijärveen syntyi jo pikkupoikana, kun hän pääsi suvun miesten kanssa kalareissuille. Sittemmin hän on viettänyt järvellä laskemattoman määrän aikaa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Sisar onkin esittänyt epäilynsä, mahtaako velipoika nukkua koskaan.

Rautio on ottanut Näsijärvestä vuosien mittaan kymmeniä tuhansia kuvia. Joskus juuri oikea otos on vaatinut vuosien työn. Tilanteet ja olosuhteet valoineen ja väreineen vaihtelevat järvellä nopeasti niin, että tänään menetetyn hetken saa takaisin ehkä vasta vuoden tai useammankin kuluttua. ”Järvikuva on vähän kuin kalakin. Sitä ei oteta, vaan se saadaan”, Jukka Rautio sanoo.

”Järvi on hieno kaikkina vuodenaikoina. Lähtökohtana tälle projektille olikin se, että mahdollisimman moni voisi nauttia siitä muulloinkin kuin vain kauniina kesäpäivänä.”

Jukka Rautio kertoo, mikä tekee Näsijärvestä ainutlaatuisen järvien joukossa.

Jukka Raution mielestä paras vuodenaika Näsijärvellä on kevät. ”Kaikki on uutta, ja koko ajan tapahtuu. Jäät pirstaloituvat lautoiksi, jotka sitten yhtäkkiä häviävät syvyyksiin. Joka päivä tulee uusia lintuja, ja vihreys aivan räjähtää – kaikkialla on kiivasta elämistä.”

Valokuvaajalle on jäänyt mieleen monia kuvausreissuja Näsijärvellä. Eräs sattuma on päässyt mukaan kirjaankin. ”Luulin sitä ensin hanheksi, mutta siellä uikin metsäkauris keskellä isoa Koljonselkää, oli ylittämässä sitä.”

Näsijärven vuosi yhdisti vuosien jälkeen vanhat vuorentaustalaiset koulukaverit, kun Jukka Rautio sai kirjaan tekstien tekijäksi toimittaja Sirkku Someron, joka tunsi järven ja järveläisiä jo ennestään. Kirjan taittoi Raution vakituinen yhteistyökumppani Jani Kemppinen (vas.). Kirjassa on myös englannin kieliset lyhennelmät teksteistä. (Kuva: Pia Sivunen)

Näsijärvi on veneilijöiden paratiisi

Näsijärven vuosi -kirjan julkistusta juhlimassa olleet kehuvat kilpaa Näsijärveä. Kiitosmainintoja saa erityisesti sen monipuolisuus. Purjeveneille on laajoja selkävesiä, ja moottoriveneilijöille riittää kapeita, saaristomaisia reittejä. Järven pohjoispäässä on seutuja, jotka Jukka Raution mielestä muistuttavat erämaata.

Järvi on melkein 100 kilometriä pitkä, ja iso ulappa mahdollistaa suurtenkin purjehduskilpailujen järjestämisen. Jäsenmäärältään ja aktiivisuudeltaan Suomen suurimman sisävesiseuran, Näsijärven Purjehdusseuran kommodori Rikard Bjurström kertookin, että Näsijärvellä järjestetään purjehduksen MM-kisat vuonna 2023. Kilpailu on samalla 125 vuotta täyttävän seuran juhlaregatta.

”On hienoa, että tämä uniikki järvi on kansissa. Järvi on antanut energiaa, ja hoitanut rahteja ja ihmisliikennettä. Yksi tärkeimmistä toiminnoista on se, että se on loistava ja monipuolinen vapaa-ajanviettopaikka aivan keskellä kaupunkia.”

Jääaika ja avovesi ovat saarelaisen vuodenajat

Näsijärven vuosi kertoo järvestä myös järveläisten silmin ja kokemusten kautta. Kirjassa haastatellaan muiden muassa eläkeläispariskuntaa Kirsti ja Pauli Koskea, jotka asuvat ja kalastavat Kurkisaaressa vuoden ympäri.

Saaressa jokaisella vuodenajalla on oma merkityksensä, ja elämä sujuu sen mukaan. Elämänrytmi yksinkertaistuu.

”Nyt kuin ikää on tullut, niin talvet nukutaan talviunta, ja keväällä herätään. Silloin tavallaan vuosi vaihtuu, kun alkaa uusi kesäkausi”, Kirsti Koski sanoo.

Pauli Koski kiistää talven yli nukkumiset. ”Talvella tehdään polttopuut ja rahdataan tavarat saareen, jos jäitä on. Määrättyyn aikaan vuodesta tehdään määrättyjä hommia. Jos jotain rakennat, niin se on tiedettävä kaksi vuotta ennen, jos meinaat saada tavaroita saareen. Eikä siellä riitä puuta, vaan polttopuut on hommattava muualta.”

Pauli ja Kirsti Koski ovat aitoja järveläisiä, jotka asuvat ja kalastavat Näsijärven Kurkisaaressa ympäri vuoden. (Kuva: Pia Sivunen)

”Jos talvella on hyvät jäät, niin kuljetus on helpompaa kuin kesällä”, Kirsti Koski sanoo.

Kurkisaaren sijainnin vuoksi sinne ei jää loukkuun rospuuttoaikaankaan, ainakaan viikkoa pitemmäksi ajaksi. ”Aina täältä jotakin kautta pääsee. Toinen puoli aukeaa selälle päin, ja normireitti kulkee mantereelle päin. Meillä on lupa kulkea toiseenkin suuntaan kuin se varsinainen reitti on, vaikka kulkeminen on hyvin säännösteltyä. Ei täällä voi kulkea ihan minne sattuu”, Kirsti Koski kertoo.

Näsijärven tila on kohentunut ja kuhasaaliit parantuneet. ”Kuha on suurin määrältään ja painoltaan, mutta jonkin verran saadaan myös siikaa, taimenta ja lohta. Ja ahvenen koko on kasvanut 2000-luvulla. Sellainen 700 gramman ahven ei ole mikään ihmetyksen aihe”, Pauli Koski kertoo.

Kirsti Koski tietää, että Näsijärvi ei aina näytä vain kauneimpia kasvojaan. ”Kyllä silloin kiukuttaa, kun oikein käy tuuli ja vettä sataa, ja on vain pakko ne kalat lähteä hakemaan. Silloin pitää itseään vakuuttaa, että kyllä tää on kivaa, kyllä tää on kivaa…”

”Tuntuuhan se joskus, että seinät kaatuvat päälle, mutta on siellä sellainen rauhoituksen paikka. On opittu tulemaan toimeen. Kauniit kevät- ja kesäaamut kyllä korvaavat ne hankalat ajat.”

Pauli Kosken mielestä huonoja aikoja ei olekaan. ”Kaikki ne elettävä on. Kyllä talvikin on ihan hyvää aikaa. Jos on hyvät jäät, niin hyvä siellä on mennä ja olla.”

Järvi ja puhdas luonto ihmetyttävät ulkomaalaisia

Eräs kirjassa haastatelluista järveläisistä on kalastusohjelmapalveluita Näsijärven reitillä järjestävä Jukka Ruotsalainen. Hänkin kiittelee Näsijärveä hienoksi ja monimuotoiseksi. Ulkomaalaisia kalastusretkille viedessään hän saa toistuvasti huomata, että se, minkä me otamme itsestäänselvyytenä, on joillekin valtava elämys.

Ulkomaalaisia eivät niinkään kiinnosta suuret saaliit, vaan ympäröivä luonto ja sen puhtaus, tietää kalastusohjelmapalveluita Näsijärven reitillä järjestävä Jukka Ruotsalainen. (Kuva: Pia Sivunen)

”Saaliit eivät välttämättä ole niin suuria, vaan ulkomaalaisille tärkeämpiä ovat itse järvi ja luonto ja sen puhtaus. Esimerkiksi kiinalaisia ei kalastus kiinnostanut yhtään, vaan he olivat ihmeissään maisemista, laulattivat kännykkäkameroita ja kyselivät paljon, kuten siitä, voiko vettä juoda”, Ruotsalainen kertoo.

No, miten sen juomisen laita on? ”Ei siitä vatsa sekaisin mene, vaikka eihän se juomavedeksi ole tarkoitettu. Vesi on nyt paljon puhtaampaa kuin 70-80-luvuilla. Järven tila on parantunut paljon.”

Japanilainen retkeilijä oli alkanut panikoitua Jukka Ruotsalaisen veneessä, kun pimeys laskeutui Vankavedellä. Ruotsalaisen suunnitelma olikin ajella rantaan täydenkuun valossa, ja kunhan japanilainen saatiin rauhoittumaan, hänkin oli hyvin tyytyväinen retkeen ja näkymiin.

Pauli Koski vahvistaa Näsijärven tilan kohentumisen. ”Silloin kun Mänttä vielä laski järveen vetensä, oli verkoissa ihan kuraa. Nykyään on veneilijäkin valveutuneempi ja vihreämmin ajatteleva.”

”Aivan aarrehan tämä Näsijärvi on. Sitä tulee vaalia tuleville sukupolville”, Jukka Rautio sanoo.

Toimittaja: Pia Sivunen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4