Laukon muinaishistoriassa vielä tutkittavaa | Radio Moreeni 98,4 MHz

Laukon muinaishistoriassa vielä tutkittavaa

Suomen ehkä tunnetuin historiakartano, 600-vuotias Laukon kartano Vesilahdella, on vähä vähältä paljastanut arkeologisia aarteitaan. Viime syksynä sen edustalta Pohdonsaaresta löytyi 800-luvulta oleva koru, ja alueella on vielä tutkimattomia, 500-1000-luvuille ajoittuvia hautapaikkoja.

Laukon kolmipäisestä kotkasta on tehty alkuperäistä jäljittelevä koru, jota Liisa Lagerstam tässä esittelee.

Laukon kolmipäisestä kotkasta on tehty alkuperäistä jäljittelevä koru, jota Liisa Lagerstam tässä esittelee.

Laukon kartanon ovet on tänä kesänä avattu kaikelle kansalle. Laukko onkin mielenkiintoinen vierailupaikka, on sitten kiinnostunut sen nykyisyydestä, lähivuosikymmenten historiasta tai muinaishistoriasta. Kartanon alueella on nimittäin asuttu yli 1500 vuotta.

Tarinan mukaan Laukon ensimmäinen isäntä, Matti Kurki, sai kartanon palkkiokseen voitokkaasta taistelusta Pohdonsaaressa. Vaikkei tarina totta olisikaan, niin jotakin Pohdonsaaren menneisyydessä on tapahtunut. Siitä kertoo viime syksynä tehty merkittävä löytö.

”Pohdonsaaresta paljastui arkeologinen sensaatio, 800-luvulle ajoittuva Laukon kolmipäinen kotka -koru. Vastaavaa ei ollut aiemmin löydetty”, kertoo kartanon omistaja, kulttuurihistorioitsija Liisa Lagerstam, jonka rinnalla riippuu löydöstä tehty korukopio.

Käsitykset Laukon muinaisuudesta mullistuivat viime vuonna, kun aluetta ensimmäistä kertaa perattiin metallinetsimillä. ”Niillä paikallistettiin 500-1000-luvuille ajoittuvia hautapaikkoja. Toivottavasti niille päästään tulevina vuosina tekemään arkeologisia kaivauksia”, Liisa Lagerstam odottaa.

Toimittaja: Pia Sivunen

Kuuntele:

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4