Höyrylaiva Kurun uppoaminen ei unohdu – valokuvanäyttely vie 90 vuoden takaiseen haaksirikkoon | Radio Moreeni 98,4 MHz

Höyrylaiva Kurun uppoaminen ei unohdu – valokuvanäyttely vie 90 vuoden takaiseen haaksirikkoon

Suomen historian suurin sisävesionnettomuus tapahtui 90 vuotta sitten, kun Höyrylaiva Kuru upposi Näsijärveen vieden mukanaan 136 ihmistä. Museo Milavidan näyttely kertoo järkyttävistä tapahtumista valokuvien ja niihin liittyvien tarinoiden keinoin.

Höyrylaiva Kuru kohtalokkaalla matkalla.
Herman Lumio / Vapriikin Kuva-arkisto

Kurun haaksirikosta kertova valokuvanäyttely vie katsojan keskelle murhenäytelmää.

Lauantaina 7. syyskuuta 1929 Höyrylaiva Kuru lähti Mustanlahden satamasta kohti Kurua kyydissään oppikoululaisia ja nuoria tehdastyöläisiä matkalla viikonlopun viettoon vanhempiensa luokse. Kyydissä oli myös talojen isäntiä, jotka olivat tulleet kaupunkiin meijerin maksupäivän takia. Matkustajia oli noin 150 ja sen lisäksi miehistöä noin parikymmentä henkeä.

Tuuli puhalsi noin 20 m/s. Paikoitellen tuuli yltyi hirmumyrskyn lukemiin.

Ennen Siilinkaria, joka sijaitsee reilun kilometrin päässä satamasta, kolme hyökyaaltoa vyöryi kohti Kurua. Aallot saivat laivan kallistumaan ja lopulta uppoamaan nopeasti.

Yksi onnettomuudesta selvinneistä matkustajista oli asentaja Niilo Varis, joka kertoi tapahtuneesta näin (Aamulehti 8.9.1929):

Koko tapaus välähti ohitse kuin kuumeinen katkelma jostain elokuvasta. En voi siitä paljoakaan kertoa, muistan vain kamppailun veden ja tuulen läpitunkevaa ja jäätävää kylmyyttä vastaan. Tarrasin laivan kaatuessa kiinni johonkin kuumaan putkeen ja poltin käteni, mutta sitäkään en huomannut. Vedessä sain kamppailla henkeni edestä; lopulta sain tarrattua kiinni jonkin pelastusveneen laitaan; se pyörähti useamman kerran, pääni kolahti pohjaan, mutta lopulta sain pysyteltyä mukana.”

Karmivat pelastustyöt

Höyrylaiva Tarjanne oli ensimmäisenä pelastustöissä. Tarjanteen ehtiessä Kurun luo se oli kaatunut veteen, ja pelastustöihin ryhdyttäessä laiva oli jo uponnut. Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa kuvaili pelastustöitä vaikeissa olosuhteissa seuraavan päivän lehdessä (Aamulehti 8.9.1929):

Koetimme sitten parhaamme mukaan tuulen mukana kulkien nostaa suojapuolelta ylös matkustajia, joita lienee pelastettu kaikkiaan toistakymmentä. Työ oli hyvin vaikeata, sillä venettä emme voineet miehistön vähälukuisuuden vuoksi laskea vesille, eikä siitä olisi kai ollut apuakaan. – – Laiva miehistö osoitti erinomaista mielenmalttia – – Sen sijaan ei laivan matkustajisto osoittanut samaa auliutta, vaan sen valtasi ajoittaan miltei pakokauhu. Minun täytyi puolittain väkisin ajaa miehisiä matkustajia auttamaan köysissä. Sillä aikaa kuului vedestä surkeita hätähuutoja ja kylmän kohmettamia ihmisiä vajosi silmiemme edessä pohjaan. ”

Aamulehden kuvaaja Veikko Kanninen sattui olemaan Mustanlahden sataman lähistöllä tapahtuma-aikaan ja pääsi toisena onnettomuuspaikalle ehtineen hinaaja Näsijärven kyytiin pelastusmatkalle. Kanninen köytti itsensä mastoon ja puki päälleen kahdet kelluntaliivit, jotta voisi rauhassa kuvata putoamatta tyrskyihin.

Näsijärven pelastustöistä kerrottiin seuraavan päivän lehdessä (Aamulehti 8.9.1929):

Hyrskeet löivät monasti yli koko laivan, uhaten huuhtoa pelastusmiehistön mukanansa, ja myrsky ja aallokko tekivät usein kaikki pelastusyritykset mahdottomiksi. – – Näsijärven kannelta saattoi vielä havaita useita aallokossa kelluvia henkilöitä, mutta kaikkia laivan ohi ajautuneita ei voitu saada ylös – ”

 

Pelastajat yrittävät nostaa veneen reunaan tarrautunutta henkilöä Näsijärvi-hinaajan perään kiinnitettyyn pelastus­veneeseen.
Veikko Kanninen / Vapriikin Kuva-arkisto

Tarjanne ja Näsijärvi partioivat onnettomuuspaikalla noin tunnin ajan, kunnes pelastettavia ei enää löytynyt. Näsijärvi lähti toiselle pelastusmatkalle, sillä rannalla olevat uskoivat nähneensä jonkun Siilinkarilla. Siilinkarilla ei kuitenkaan ollut ketään, mutta onneksi uudelle pelastusmatkalle lähdettiin. Seuraavan päivän lehdessä kerrottiin myös onnekkaasta sattumuksesta (Aamulehti 8.9.1929):

 

Onnettomuuspaikalla myllersivät kaikkein korkeimmat laineet, lyöden Näsijärven ylitse nokasta perään asti. Kurun runko pysyi kuitenkin järkkymättömästi pohjassa, ja vain kelluvat pelastusvyöt ja -renkaat, kapsäkit, vaatekappaleet ja laivan irtonaiset osat osoittivat onnettomuuden tapahtuneen. Näsijärven onnistui pelastamaan vedellä puolittain täyttyneestä pelastusveneestä kaksi kohmettunutta matkustajaa, miehen ja naisen. Erään laivamiehen piti oman henkensä uhalla kavuta veneeseen ja noutaa kohmettuneet ylös”

Höyrylaiva Kurun uppoamisessa menehtyneistä on vaihtelevaa tietoa, tämänhetkinen vahvistettu tieto on 136 menehtynyttä. Kyydissä olleista vain 22 selvisi.

Valokuvat kertovat tapahtuman merkityksellisyydestä

Museo Milavidan näyttely on koottu pääasiassa Aamulehden valokuvaajan Veikko Kannisen onnettomuuspaikalta ottamista valokuvista. Joukossa on myös muutama Herman Lumion ja Eino Bergiuksen ottama kuva.

Tutkija Reetta Tervakankaan mukaan on harvinaislaatuista, että Kanninen pääsi aivan tapahtumapaikalle kuvaamaan onnettomuushetkellä.

”Sieltä ihan tapahtumapaikalta on kahdeksan kuvaa Kannisen ottamina. Jos miettii esimerkiksi Aamulehden kuvia, niin yhtä uutisaihetta kohti on siihen aikaan ollut maksimissaan noin kymmenen kuvaa. Kuru-aiheesta on otettu 209 negatiivia eli aihe on ollut erittäin tärkeä”, kertoo Tervakangas.

Tapahtuman merkittävyydestä kertoo myös se, että Kurun onnettomuus pysyi Aamulehden etusivulla yli kahden viikon ajan.

Milavidan valokuvanäyttely Kurun haaksirikosta on esillä 17. marraskuuta saakka.

Toimittaja: Silva Heinonen

Miksi Höyrylaiva Kuru upposi? Miten pelastustyöt jatkuivat? Kuuntele alta lisää Kurun haaksirikon tapahtumista. Haastateltavana tutkija Reetta Tervakangas.

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4