Etätöihin siirtyminen vaatii ihmisiltä enemmän kuin teknologialta | Radio Moreeni 98,4 MHz

Etätöihin siirtyminen vaatii ihmisiltä enemmän kuin teknologialta

Ihmiset ovat siirtyneet etätöihin massoittain ympäri maailmaa. Internetin infrastruktuuri on kuitenkin kestänyt muutoksen hyvin, niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Vaikka yksittäiset palvelut ovat välillä pätkineet, niidenkin kapasiteettia voidaan lisätä palvelimen päässä.

Suomen suuret palveluntarjoajat ovat yhtä mieltä siitä, että heidän verkkonsa kestävät lisääntyneen käytön. Myös Tampereen yliopiston järjestelmät ovat toimineet hyvin. Kapasiteetti riittää, ja sitä voi tarvittaessa kasvattaa.

Suomessakin on koronan takia siirrytty etätyöhön.

Tampereen yliopiston kolmen kampuksen välillä on käytetty Teams-kokouksia jo ennen tätä poikkeustilannetta, eli työkalut eivät ole outoja, vain tämä tilanteen totaalisuus on uutta, kertoo Koulutus ja oppiminen -yksikön johtaja Jukka Mäkinen. Yliopistolla tilannetta muuttaa myös se, että tyypillisen etätyön lisäksi myös kaikki opetus täytyy järjestää etänä.

Tekniikkaa suurempi haaste on ihmisten opastaminen ja ohjeistaminen. Mäkisen mukaan esimerkiksi Teams ja Moodle ovat yllättävänkin monipuolisia välineitä, ja kaikki eivät välttämättä ole käyttäneet niiden ominaisuuksista kuin vain osaa. Kaikki opettajat eivät ole teknisessä osaamisessaan sillä tasolla, että he osaisivat kaikkea tarjottua tekniikkaa hyödyntämään, ja he tarvitsevat tukea. Paine uuden oppimiseen kuormittaa sekä opettajia että opiskelijoita.

”Palveluiden tuottamisen näkökulmasta etätöihin siirtyminen on sujunut yllättävän hienosti. Kaikki ovat yllättyneet siitä notkeudesta, millä tämä uudenlainen rytmi on pystytty hakemaan,” Jukka Mäkinen kertoo. Hän kiittää opiskelijoita ja henkilökuntaa joustosta.

Tietojärjestelmien uusimisen kanssa on painittu myös Tampereen yliopistossa, ja nyt siitä on Mäkisen mukaan hyötyä. Kokonaan uusia teknisiä ongelmia hän ei näe lähitulevaisuudessa. Orientaatiota ja säädöksiä täytyy kuitenkin täsmentää, ja nyt täytyy jo valmistautua siihen, että koko lukuvuosi saatetaan tehdä loppuun etänä, myös tentit.

Tietohallinto tarjoaa tukea ja apua

Tampereen yliopiston tietohallintojohtaja Jussi Kivinen kertoo, että etukäteisarvioissa 80 prosenttia opetuksesta ja 90 prosenttia toimistotyöstä näytti kohtuullisen helpolta siirtää etätyöksi, ja tämä ennuste onkin aika lailla toteutunut. Tietohallinnon työ on kaksijakoista. Ensin on varmistettu, että käytetyt palvelut kestävät kuorman, mutta selkeästi isompi ja merkittävämpi työn osuus on tällä hetkellä ihmisten opastamisessa ja rohkaisemisessa, ja ohjeiden tekemisessä.

”Isoimmat akuutit tekniset muutokset on jo tehty, mutta joidenkin uusien digipalveluiden käyttöönottoa on nyt nopeutettu, esimerkiksi sähköisen allekirjoittamisen ja etänä tenttimisen osalta,” Kivinen sanoo.

Kivisen mukaan esimerkiksi Teamsia ja Zoomia käytetään yliopistolla nyt 15 kertaa aikaisempaa enemmän. Järjestelmät ovat kuitenkin kestäneet suhteellisen hyvin. Mahdolliset hidastelut ja katkokset tapahtuvat lähinnä kansainvälisillä isoilla palvelimilla, tai sitten aivan ihmisten oman lähiseudun ja naapuruston alueella, kun naapuritkin tekevät etätyötä.

Muun muassa Teams, Zoom ja Moodle ostetaan yliopistolle teknisinä alustoina ulkoa, mutta VPN-yhteydet taas puolestaan toteutetaan yliopiston oman järjestelmän kautta. Yliopiston VPN-yhteyden kuormitus on nelinkertaistunut, mutta tähän on varauduttu kapasiteettia lisäämällä, ja sitä voidaan tarvittaessa kasvattaa lisää.

Kivinen uskoo, että tulevaisuuden kannalta on hyvä, että monenlainen osaaminen ja rohkeus näiden digitaalisten välineiden suhteen on kehittynyt tämän kriisin aikana. Hän toivoo osan näistä opituista etäkäytännöistä jäävän käyttöön myös koronakriisin jälkeen.

Verkkojen kapasiteettia voidaan tarvittaessa lisätä.

Internetin kapasiteetti kestää sekä Suomessa että kansainvälisesti

Internetiä käytetään edelleenkin eniten iltaisin kahdeksan ja kymmenen välillä, ja verkko on suunniteltu kestämään tämän raskaimmankin kuorman. Lisäksi verkkoa kehitetään koko ajan sillä idealla, että sen käyttö tulee joka tapauksessa kasvamaan tulevaisuudessa. Tästä syystä verkot toimivat hyvin, vaikka niiden kuormitus onkin nyt lisääntynyt keskellä päivää.

DNA:n, Elisan ja Telian verkoissa liikenne on lisääntynyt kaiken kaikkiaan noin 30 prosenttia, mutta kuten sanottu, suurin osa tästä käytön kasvusta on tapahtunut niin, että käyttö leviää tasaisemmin pitkin päivää. Päiväsaikaan on lisääntynyt erityisesti käyttäjiltä verkkoon päin kulkevan datan määrä, kun ihmiset osallistuvat etäkokouksiin.

Myös Suomen yhteydet ulkomaille ovat kestäneet hyvin. Nekin on suunniteltu tulevaa kasvua ajatellen. DNA:lla infrastruktuurista vastaa siirtoverkot -yksikön johtaja Mikko Kannisto.

”Ulkomaan yhteyksissä ei ole kapasiteettiongelmaa, tai paremminkin voisi sanoa, että DNA-verkon ulkopuolelle menevissä yhteyksissä. Meillä on todella monen toimijan kanssa verkot liitetty yhteen, ja yhteenliittämispisteitä voi olla heidän kanssaan niin Suomessa kuin Suomen rajojen ulkopuolella,” Kannisto kertoo.

Toimittaja: Janne Järvinen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4