Eettinen ja laadukas kahvi kiinnostaa kuluttajia – Mitä muita trendejä on valloillaan ja mikä on Suomen pahin kahvisynti? | Radio Moreeni 98,4 MHz

Eettinen ja laadukas kahvi kiinnostaa kuluttajia – Mitä muita trendejä on valloillaan ja mikä on Suomen pahin kahvisynti?

Kahvin eettisyys on puhuttanut kahvin suurkuluttajamaassa. Parin vuoden takainen kohu käsitteli tunnetuimpien suomalaisten paahtimoiden kahvintuottajien ihmisoikeusrikkomuksia. Tilanne on parantunut, mutta edelleen on korjattavaa.

Finnwatch julkaisi vuonna 2016 raportin, joka paljasti ihmisoikeusrikkomuksia ja lapsityövoimaa useissa kahvintuottajamaissa. Raportissa ilmeni Suomeen kahvia toimittavilta tiloilla muun muassa elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman käyttöä ja syrjintää. Ongelmat koskettivat useita suomalaisia paahtimoita, kuten Meiraa ja Pauligia.

Kesäkuussa Finnwatch kertoi tilanteen parantuneen. Vastuullisuussertifikoidun kahvin hakkiminen on kolmen vuoden aikana lisääntynyt yli 45 miljoonalla kilolla.

Eettisyyden valvominen on haastavaa

Barista ja kahviasiantuntija Niina Varjorannan mukaan hyvän kahvin salaisuus on mieleinen kahvilaatu, oikeat mittasuhteet ja puhtaat välineet.
Kuva: Niina Varjoranta

Pienpaahtimo Mokkamestareilla työskentelevän kahviasiantuntija Niina Varjorannan mukaan tilanne on mutkikas, sillä täydellisestä eettisyydestä kahvifarmeilla on vaikea täysin varmistua. Olosuhteet kahvintuottajamaissa ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa ja niiden valvonta on haastavaa. Erityisesti kun on kyse pieniä eriä kerrallaan ostavasta pienpaahtimosta.

”Ostamalla laadukasta kahvia pieneltä sertifioidulta tilalta pystyy varmistumaan siitä, että siellä on ainakin pyrkimykset eettisyyteen. Kun pystytään jäljittämään, miltä tilalta tai alueelta kahvi tulee, voidaan varmistaa, että olosuhteetkin ovat inhimilliset”, Varjoranta selventää.

Suomalainen kahvikulttuuri on kasvava ja kehittyvä

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia eettisestä, jäljitettävästä ja laadukkaasta kahvista. Varjorannan mielestä kahvikulttuurin kehitys on ollut hyvää.

”On ollut pitkään tummapaahtoisen kahvin kausi eli mitä tummempi sen parempi. Nyt aletaan pikkuhiljaa siirtyä vaaleapaahtoisiin, joissa päästään paremmin korostamaan kahvipavun luonnollisia aromeja”, Varjoranta kertoo.

Varjoranta on huomannut, että ihmisiä on alkanut kiinnostaa myös käsin uutetut kahvit.

”Käsiuuttomenetelmillä, kun tehdään kahviannos kerrallaan, saadaan huippulaatuista kahvia. Se on spesifisti kahvipavulle valittu uuttomenetelmä, jolla saadaan tehtyä tarkasti hyvä kahviannos ja korostettua erilaisia makuja.”

Kelpo kahvia kotona kuppi kerrallaan

Kahvin valmistamisesta kuppi kerrallaan on muutakin hyötyä kuin maku. Varjorannan mielestä hifistelyä tärkeämpää olisi keittää kahvia sen verran kuin sitä juodaan.

”Me juodaan Suomessa tosi paljon kahvia, mutta me laitetaan sitä viemäriin ihan uskomattomat määrät. Käytännössä suurimmat ilmastopäästöt kahvin osalta Suomessa syntyvät siitä, mitä heitetään viemäriin.”

Mitä makueroa on vaalea- ja tummapaahtoisella kahvilla, kuinka valmistuu trendikäs käsin uutettu kahvi ja mikä on pahin arkinen kahvimoka? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan alta.

Toimittaja Silva Heinonen

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4