1980-luvulla tamperelaiset lesbo- ja homo-opiskelijanuoret kokoontuivat yhteen ja vaativat oikeuksia – Syrjiviä asenteita vastaan kamppaillaan edelleen | Radio Moreeni 98,4 MHz

1980-luvulla tamperelaiset lesbo- ja homo-opiskelijanuoret kokoontuivat yhteen ja vaativat oikeuksia – Syrjiviä asenteita vastaan kamppaillaan edelleen

Tänä syksynä toimintansa aloittaneen Sateenkaarihistorian ystävät ry:n puheenjohtajan Tuula Juvosen mukaan historian ymmärtäminen avaa mahdollisuuksia tasa-arvon parantumiselle. Ennakkoluulojen vähentymistä toivovat myöskin 16-vuotiaat Venny ja Veera.

”Usein kuulee ajatuksen, että ”tuo on tuollainen nykyajan muoti-ilmiö”, kun joku kertoo olevansa esimerkiksi biseksuaali”, toteaa Sateenkaarihistorian ystävät ry:n puheenjohtaja ja Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Tuula Juvonen.

Sateenkaarihistorian ystävät ry perustettiin tänä vuonna ylläpitämään parhaillaan käynnissä olevaa sateenkaarihistoriakuukautta.

Yhdistyksessä halutaan Juvosen mukaan osoittaa, että seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta on esiintynyt aina historiassa. Tämän näkee, kun vain halutaan katsoa.

Elämää rikoslain aikaan

Ensi vuonna vietetään sateenkaarihistorian merkkivuotta. Tuolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistui Suomen rikoslaista.

Homoseksuaalien elämä rikoslain aikaan vaihteli Juvosen mukaan aikakausittain. 1900-luvun alkupuolella ei homoseksuaalisuuteen kiinnitetty erityisesti huomiota.

”1930-luvulle tultaessa tilanne alkoi muuttua synkemmäksi. Sotien jälkeen kohdattiin pidätysten tilastollinen piikki vuonna 1951.”

Homoseksuaaleja piinasi pelko paljastumisesta ja oikeudenkäynnistä, jossa saattoi odottaa jopa kahden vuoden vankeustuomio. Varsinkin miehiä myös kastroitiin homoseksuaalisten tekojen vuoksi.

”Tekoihin syyllistyneet olivat siten alttiita kiristykselle, ryöstöille ja pahoinpitelylle”, Juvonen kuvailee.

Suhtautuminen riippui osaltaan myös sosiaalisista piireistä. Esimerkiksi Tampereen työväenteatterissa työskentelevät saattoivat elää avoimesti homoina.

”Ajateltiin, että teatteripiireissä ihmiset ovat aina hieman erilaisia, ja sen vuoksi homous ikään kuin sallittiin”, Juvonen toteaa.

Kaarevassa käy iltaisin kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen nuorta. ”Määrä on ollut koko ajan kasvussa”, nuoriso-ohjaaja Mira Julkunen kertoo.

Sateenkaarinuorisotilalla omana itsenä

Taidepiirien avoimen ilmapiirin tunnistaa myös sateenkaarinuorisotila Kaarevassa iltapäiväänsä viettävä 16-vuotias Veera. Kaareva perustettiin viime vuonna Tampereelle sateenkaarinuorten kohtaamispaikaksi.

”Tulin yläasteella kaapista ulos ja asiaan suhtauduttiin vaihtelevalla tavalla. Kun pääsin taidelukioon, niin huomasin heti paljon vastaanottavaisemman ilmapiirin”, Veera kertoo.

Veeran seurassa nuorisotilalla on myös 16-vuotias Venny.

”Useimmiten me tanssitaan, hengaillaan ja vaihdellaan kuulumisia”, Venny kertoo nuorisotilalla oleskelusta.

Oloaan Kaarevassa Venny ja Veera kuvailevat turvalliseksi, sillä muitten sateenkaarinuorten keskuudessa ei tarvitse pelätä ennakkoluuloista ilmapiiriä.

Mira Julkunen työskentee Kaarevassa nuoriso-ohjaajana.

”Parasta työssäni on, että voin olla mukana tarjoamassa turvallista paikkaa sellaisille nuorille, jotka muuten saatetaan sulkea ulkopuolelle”, Julkunen toteaa.

Koulujen rooli tasa-arvotyössä merkittävä

Sateenkaarihistorian ystävät ry:n puheenjohtajan Juvosen mukaan sateenkaarihistorian opettaminen kouluissa voisi parantaa sateenkaarinuorten tämänhetkistä tilannetta.

Homoseksuaalisten tuntemusten herääminen ei olisi nuorille niin hämmentävää, jos heille oltaisiin koulussa opetettu, että kaikki eivät ole heteroja eikä asia ole koskaan niin ollutkaan.

”Luokkatoveritkin osaisivat kenties kohdata tilanteen paremmin. Tällä hetkellä aiheeseen liittyy koulukiusaamista ja jopa väkivaltaa”, Juvonen kuvailee.

Myös Veera nostaa esiin koulujen merkityksen. Seksuaalikasvatuksen tulisi hänen mielestään ottaa huomioon paremmin seksuaalivähemmistöjen näkökulma.

”Tämän hetkisestä seksuaalikasvatuksesta ei ole minulle mitään hyötyä”, Veera toteaa.

Kohti avoimempaa suhtautumista

Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli Suomessa voimaan 1. maaliskuuta 2017. Kuva: Robert Couse-Baker.

Opiskelumaailma on toiminut toisaalta myös sateenkaari-ihmisiä yhdistävänä tekijänä. Tampereella homo- ja lesbo-opiskelijat perustivat Juvosen mukaan vuonna 1986 ryhmän, jonka kautta he vaativat enemmän näkyvyyttä asialleen.

Opiskelijat alkoivat tapaamaan Kauppakatu 10:n sisäpihalla kirjakahvila Innossa.

”Tuo alkoi olla aikaa, kun Suomessa saattoi ensimmäistä kertaa tulla homona tai lesbona näkyviin omilla kasvoillaan muutoinkin kuin skandaalilehdissä”, Juvonen kuvailee. Vuosikymmenen alussa oli poistunut myös homoseksuaalisuuden tautiluokitus.

Tilanteen parantuminen seksuaalivähemmistöjen kohdalla kääntää Juvosen mukaan tänä päivänä katsetta enemmän myös siihen, miten trans-ihmisiä kohdellaan Suomessa.

”Tämänhetkinen tilanne, jossa juridisen sukupuolen vahvistaminen vaatii ihmiseltä samaan aikaan myös hedelmättömyyttä, on täysin kestämätön. Olisi erittäin toivottavaa, että nykyinen hallitus korjaisi epäkohdan”, Juvonen sanoo.

Toisaalta lait eivät kerro Juvosen mukaan tasa-arvon tilannetta yksinään. Arjen käytännöilläkin on suuri merkitys.

Kaarevan nuoriso-ohjaaja Mira Julkunen kertoo kohtaavansa muilla nuorisotiloilla  työskennellessään useinkin tilanteita, joissa hänen täytyy ohjaajana puuttua esimerkiksi homotteluun tai ylipäänsä siihen, miten seksuaalivähemmistöistä puhutaan.

Veera ja Venny molemmat toivovat, että sateenkaarinuorten kohtaamat ennakkoluulot vähenisivät.

”Toivon, että kaikki voitaisiin hyväksyä sellaisina kuin he ovat”, Venny sanoo.

 

Tarkemmin homoseksuaalien elämästä eri vuosikymmeninä kuulet Sateenkaarihistorian ystävät ry:n puheenjohtaja Tuula Juvosen haastattelusta:

 

 

Sateenkaarinuorisotila Kaarevan tunnelmia pääset kuuntelemaan tästä:

 

 

 

Toimittaja: Lotta Karinen

Artikkelikuva: stockcatalog (CC Search).

  • Tampereen yliopisto
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4