Elävään keskustaan ei autoja kaivata | Radio Moreeni 98,4 MHz

Elävään keskustaan ei autoja kaivata

Hämeenkadun elävöittäminen ja liikennejärjestelyt herättävät keskustelua Tampereella. Radio Moreenin kyselyyn vastanneista suurin osa piti elävöittämistä onnistuneena kokeiluna eikä kannattanut henkilöautojen paluuta Hämeenkadulle.

Kaksi vuotta sitten Hämeenkadulle ilmestyivät penkit, tekonurmikkoneliöt ja suuret punaiset kukkaruukut. Uudet ilmestykset herättivät ihastusta ja vihastusta paikallisten medioiden kommenttipalstoilla. Nämä mielipiteenjakajat olivat osa Hämeenkadun elävöittämiskokeilua.

Elävöittäminen oli osa Tampereen kaupungin vuonna 2013 aloittamaa kokeiluluontoista katusuunnitelmaa, jonka seurauksena Hämeenkatu muutettiin vain joukkoliikenteelle sallituksi kaduksi. Kokeilun yhteydessä Hämeenkadun ja Tuomionkirkonkadun liittymään rakennettiin keskisaarekkeella varustettu suojatie. Kokeilu päättyi viime vuoden lopussa, ja Hämeenkatu avattiin henkilöautoille tammikuussa. Kadun uudelleenavaamisen syynä olivat Satakunnankadun ruuhkat.

Radio Moreeni teki kyselyn, jossa tiedusteltiin ihmisten mielipiteitä Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilusta ja avaamisesta henkilöautoille. Kyselyyn vastasi 612 ihmistä Tampereen seudulta. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että Hämeenkadun itäpään avaaminen oli huono päätös.

Kalle Holma oli yksi kyselyyn vastanneista. Holman mukaan henkilöautojen poissaolo lisäsi viihtyisyyttä.

”Hämeenkadulla ei ollut niin paljon autojen meteliä”, Holma sanoo.

Holma kulkee useimmiten julkisilla kulkuvälineillä keskustassa, sillä hän menee bussilla joka arkipäivä Hämeenkatua pitkin töihin. Muutaman kerran viikossa hän kulkee keskustassa jalkaisin.

Kalle Holma

Kalle Holma kulkee päivittäin bussilla Lukonmäestä. (Kuva: Sarita Piipponen)

Ruukut ajoivat autojen yli

Vaikka joukkoliikennekatukokeilusta ei pidetty, elävöittämiskokeilu oli Moreenin kyselyyn vastanneiden parissa suosittu. Joukkoliikennekatukokeilua täydentävä elävöittämiskokeilu aloitettiin kesällä 2015. Käytännössä elävöittäminen tarkoitti ruukkujen, penkkien ja vihermattojen lisäksi kävelykadun leventämistä. Elävöittäminen toi kokeiluun 80 000 euron lisälaskun.

Selkeä enemmistö kyselyn vastaajista koki kokeilun lisänneen Hämeenkadun viihtyvyyttä. Yli puolet vastanneista myös piti elävöittämiskokeilua hyvänä investointina. Tammelassa asuva Henri Backman oli yksi heistä.

”Kun Hämeenkadulla ei ole niin paljon autoja, on ihmisillä enemmän tilaa kulkea. Kyllähän ne ruukut ja penkitkin toivat lisää viihtyvyyttä.”

Hervantalainen Terhi Leino ei jakanut enemmistön mielipiteitä:

”Kokeilu olisi pitänyt suunnitella niin, että heti alusta alkaen olisi ollut selvillä mitä tapahtuu ja miten edetään. Nyt se aloitettiin ja ruvettiin vasta sitten miettimään, mitä voitaisiin tehdä.”

Henri Backman

Henri Backman käy keskustassa lähes päivittäin: ”Keskusta on kaupunkilaisten iso olohuone.” (Kuva: Sarita Piipponen)

Terhi Leino

Terhi Leinon mielestä Hämeenkadulle tuodut ruukut ja penkit olivat lähinnä epäkäytännöllisiä koristeita. (Kuva: Sarita Piipponen)

Apulaispormestari laittoi purkupallon pyörimään

Elävöittämiskokeilu lopetettiin yhtä aikaa joukkoliikennekatukokeilun kanssa vuodenvaihteessa. Vihermatot hajosivat purkaessa, mutta penkit ja ruukut vietiin kaupungin varastoon odottamaan uusiokäyttöä.

Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen sanoo, ettei kokeilun purkamisesta tehty kirjallista päätöstä. Päätöksen purkamisesta teki apulaispormestari Pekka Salmi.

”Kyseessä oli työnjohdannollinen toimenpide, missä on pistetty homma käyntiin ja maksettu laskut”, Tietäväinen sanoo.

Joukkoliikennekatukokeilun ja elävöittämiskokeilun purkamisen lasku oli 120 000€. Summa ei kuulunut alkuperäiseen budjettiin, vaan se maksettiin könttäsummasta, jonka kaupunki on varannut määrittelemättömille vuoden aikana tuleville töille.

Hämeenkatu suljetaan uudelleen henkilöautoilta, kun varsinainen katusuunnitelma toteutetaan vuoden 2017 kesällä. Tampereen raitiovaunun rakennustyöt aloitetaan Hämeenkadulla samana vuonna.

Suunnittelupäällikko Ari Vandell kertoo, että kokeilun avulla haluttiin tutkia, millaisia vaikutuksia Hämeenkadun muuttamisella joukkoliikennekaduksi olisi. Kokeilu juontaa juurensa nykyisen kaupunginvaltuuston tekemään kaupungin ja yhdyskuntalautakunnan toimintasuunnitelmaan.

”Me olemme valinneet linjan ja olemme menossa kohti pysyvää ratkaisua, joka on huolellisemmin mietitty ja suunniteltu”, Vandell sanoo.

Pylväsdiagrammi

(Grafiikka: Sarita Piipponen)

Elävä keskusta on vehreä ja vilkas

Suurin osa Moreenin kyselyyn vastanneista piti keskustan elävöittämistä ylipäätään tärkeänä. Terhi Leinon mielestä onnistuneessa elävöittämisessä on huomioitu toiminnallisuuden periaate, vanhat rakenteet ja luonto.

”Keskustaa ei saa rakentaa täyteen, että ajatuksillekin jää tyhjää tilaa, jossa vaeltaa. Pitää myös olla valoa ja hyvä ilmasto, joka tulee kasvillisuuden ja viherrakentamisen kautta.”

Henri Backmanin mukaan etenkin Hämeenkadun elävöittäminen on tärkeää muun muassa turismin ja liiketoiminnan kannalta.

”Hämeenkadusta näkee, että meillä on hyvinvoiva ja viriili keskusta sekä kaupunki.”

Pylväsdiagrammi

(Grafiikka: Sarita Piipponen)

Kokeilut paketissa:

• Joukkoliikennekatukokeilun toteuttaminen maksoi noin 200 000 euroa.
• Elävöittämiskokeilu puolestaan 80 000 euroa.
• Molempien kokeilujen purkaminen maksoi yhteensä noin 120 000 euroa.
• Kokeilujen suunnittelusta maksettiin konsulttipalkkioita 52 300 euroa.

Katso kyselyn tulokset tästä.

Toimittajat: Vilma Häti ja Katri Keskitalo

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4
  • Kuuntele lähetystä

  • Osastot

  • Arkisto


  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4

  • Tampereen yliopisto Kalevantie 4